Hyppää sisältöön

Noin 1,5 miljoonaa hammashoitokäyntiä jäi väliin koronavuosina – iäkkäiden ja lasten hampaat huolestuttavat ylilääkäriä

Suu- ja leukasairauksien määrä on kasvussa. Myös lasten nukutuksessa tehtävät hammashoidot ovat lisääntyneet. Hoitamaton hammas voi aiheuttaa infektion, joka voi johtaa vakavaan sairastumiseen.

Suun sairaudet lisääntyneet ovat – korona estänyt hoitoon pääsyä
Suun sairaudet lisääntyneet ovat – korona estänyt hoitoon pääsyä

Suu- ja leuka-alueen sairaudet ovat lisääntyneet huomattavasti.

Osasyynä on, että omat hampaat ovat suussa aiempaa kauemmin. Toisaalta koronavuosina suun terveydenhuollossa jäi THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) noin 1,5 miljoonaa käyntiä toteutumatta.

Suomalaisten hampaiden hoito on muuttunut todella paljon viime vuosikymmenten aikana. Vastuualuejohtaja ja ylilääkäri Tero Soukka Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, että että nykyään hoidettavia hampaita ikäihmisillä on jopa 20–30 miljoonaa.

– Enää ei saada tekohampaita rippilahjaksi. Hampaita oli 1960-luvulla muutamia satoja tuhansia.

Iäkkäiden hampaat saattavat jäädä hoitamatta esimerkiksi muistisairauksien vuoksi. Soukka on huolestunut myös lasten hampaiden kunnosta.

– Lapsilla on hyväkuntoisia hampaita, mutta myös on lapsia, joilla on erittäin huonokuntoiset hampaat. Meillä voi olla kolmevuotiaita, joilla on 20 reikää, kertoo Soukka.

Vastuualuejohtaja Tero Soukka odottaa, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle saadaan suun erikoishoidon yksikkö. Se tehostaisi erikoishammaslääkäreiden koulutusta. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Nukutuksessa tehtävien hammashoitojen määrä kasvussa

Kun lapsella on monta reikää ja hammaslääkäripelko, hän tarvitsee anestesiahoitoa, eli lapsen hampaita hoidetaan nukutuksessa. Anestesiahammashoitojen määrä on Soukan mukaan moninkertaistunut.

Vuonna 2021 alle viisivuotiaiden anestesiahoitoja oli pelkästään TYKSissä 105. Koko maassa anestesiahoitoihin joudutaan koko ajan lisäämään resursseja.

Huonon hammashoidon taustalla on usein monia syitä.

– Perheellä ei ole henkisiä voimavaroja hoitaa hampaita, vaikka ongelma on tiedossa. Uudella hyvinvointialueella hammaslääkärien, lastenlääkärien ja sosiaalipuolen pitää tehdä yhteistyötä, jotta apua saadaan perheille.

Sami Valme saa uniapneakiskon. Oikomishoitoon erikoistuva hammaslääkäri Iida Kalske suunnittelee hoitoa. TYKSin suu-ja leukasairauksien klinikalla on kansallinen vetovastuu uniapnehoidossa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Jokaisessa hampaassa infektioriski

Hoitamaton hammas voi aiheuttaa infektion, joka saattaa johtaa vakavaan sairastumiseen ja jopa kuolemaan.

Vastuualuejohtaja Tero Soukka kertoo, että vakavimmat tapaukset ovat harvinaisia, mutta niitä tavataan säännöllisesti. Infektion vuoksi voi joutua esimerkiksi tehohoitoon ja pitkään sairaalahoitoon.

– Monet hammasongelmat kehittyvät hitaasti ja vaativat esimerkiksi säännöllistä kuvantamista tai säännöllistä kontaktia ammattilaisiin. Tästä syystä ne voivat jäädä varhaisessa vaiheessa huomaamatta ja vaativat isompia toimenpiteitä, kun ne tulevat ilmi.

Jos suun alueelle tulee turvotuksia tai vaikeuksia suun avaamisessa, silloin on ripeästi hakeuduttava päivystykseen.

– Erilaiset kivut ja tuntemukset kannattaa ottaa tosissaan. Jos suuhun tulee limakalvomuutos, sitä voi pari viikkoa seurata, ja sen jälkeen siitä pitäisi ottaa koepala.

Soukka muistuttaa, että hammaslääkärit on koulutettu havaitsemaan sekä kova- että pehmytkudosmuutoksia ja erilaisia asioita kasvojen ja leukojen alueella. Säännöllinen hammaslääkärissä käynti on tae siitä, että mitään ihmeellistä ei pääse kehittymään.

Soukka toivoo, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle saataisiin suun erikoishoidon yksikkö, joka on jo monissa muissa suurissa kaupungeissa. Sen avulla pystytään muun muassa kouluttamaan erikoishammaslääkäreitä, joista on kova pula eläköitymisen vuoksi.

– Väestö vanhenee, ja tulee enemmän infektioita ja pään ja kaulan alueen syöpiä. Meidän panostamme erikoissairaanhoidossa vaaditaan. Sote-uudistuksessa yritetään juuri vähentää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä rajapintaa, pohtii Soukka.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 23. kesäkuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

.
.