Hyppää sisältöön

Kahdeksan politiikassa vaikuttanutta naista kertoo kollegoiden syyllistyneen häirintään – ja miksi siitä useimmiten vaietaan

Eduskunnassa on kehotettu välttämään tiettyä seuraa, sanoo kansanedustaja Bella Forsgrén. Anna Munsterhjelm jätti työt kokoomuksessa häirinnän takia. Entinen kansanedustaja kosketteli europarlamentaarikko Alviina Alametsää.

Anne Munsterhjelm, Alviina Alametsä ja Bella Forsgrén kertovat kokeneensa epäasiallista käytöstä politiikassa. Kuvat: Salla Merikukka, Jussi Koivunoro / Yle, Mikko Stig / Lehtikuva

– Jos soitat ketä tahansa näkyvässä roolissa olevia ikäisiäni naisia mistä tahansa puolueesta läpi, luulen että he pystyvät tästä ilmiöstä puhumaan, sanoo Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) Sini Korpinen, 36.

Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna (siirryt toiseen palveluun), että useat naiset ovat kokeneet kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) käytöksen ahdistavaksi. Naisten mukaan Rydman olisi hyödyntänyt poliittista asemaansa, kun hän on hakeutunut tekemisiin nuorten naisten ja tyttöjen kanssa. Rydman kiistää väitteet. Tiistaina Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä toistaiseksi.

Ylen haastattelemien, politiikassa olleiden naisten mukaan politiikassa tapahtuu epäasiallista käytöstä. Kaikki Ylen haastattelemat naiset eivät olleet kuitenkaan kokeneet fyysistä seksuaalista häirintää.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viikonloppuna kokeneensa ahdistelua politiikassa ja uskoo sen olevan tavallista. Helsingin Sanomissa entiset aktiivit kertovat (siirryt toiseen palveluun) ahdistelun kulttuurista kokoomusnuorten järjestössä.

Tilanteista ei puhuta julkisesti. Yksi syy on se, että se saattaisi vaarantaa esimerkiksi nuoren, politiikkaan haluavan uran.

– Jos kerron häirinnästä, tämä henkilö saa tietää siitä. Naisilla se voi olla stoppi uralle, sanoo nuorena politiikan parissa aloittanut, entinen kansanedustaja Tiina Elovaara, 35.

Jos politiikassa haluaa edetä, on pidettävä suu kiinni, kuvailee Anna Munsterhelm. Munsterhjelm kuvattuna kesällä 2020. Kuva: Salla Merikukka

“Seminaariviikonloppuina koputeltiin naisten oville”

Anna Munsterhjelm, 37, tunnistaa vallankäytön, jota erityisesti vanhemmat miehet puolueessa käyttävät. Hän on aiemmin työskennellyt kokoomuksen ohjelmapäällikkönä.

Ikävät kokemukset vallan väärinkäytöstä, häirinnästä ja ilmapiiristä kokoomuksessa saivat Munsterhjelmin jättämään työt puolueessa vuonna 2017.

Munsterhjelm sanoo, että kaikki ahdistelu, jota hän on itse kohdannut tai jota hän on kuullut ystäviensä kohdanneen, on ollut sellaista, johon ovat syyllistyneet kokoomuksen emopuolueen tai nuorisojärjestön miestyöntekijät.

Nykyisin hän työskentelee Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n toiminnanjohtajana.

Näin hän kuvailee ilmapiiriä kokoomuksessa:

– Sovinistisia juttuja, naisten painamista alas ja huumorin tekemistä heillä. Seminaariviikonloppuina mieskollegat tulevat yöllä koputtelemaan naisten oville.

Munsterhjelmin mukaan monet tietävät ongelmista, mutta niistä ei puhuta julkisesti.

Kynnys kritisoida henkilöä, jolta voi oppia ja jonka kautta voi saada verkostoja, voi olla suuri. Häirinnän tuominen päivänvaloon voi lopettaa puolueen tuen.

Kun ihmisellä on valtaa, väärinkäytöksiä on vaikea nostaa esiin ja omista kokemuksistaan kertovat voidaan leimata jopa valehtelijoiksi, sanoo vihreä europarlamentaarikko Alviina Alametsä, 29.

Tällaista puhetta kuului myös Helsingin Sanomien jutun jälkeen: esimerkiksi somessa osa leimasi häirinnästä kertoneet naiset valehtelijoiksi.

– Luulen, että tapauksia jää selvittämättä syystä tai toisesta. Yksi syy on varmaankin se, että uhreja ei uskota, sanoo Espoon kaupunginvaltuutettu Emma-Stina Vehmanen, 29.

Kokoomusnuorten tapahtumassa henkilö kävi Vehmaseen (kok.) seksuaalisella tavalla käsiksi vuonna 2017. Vehmanen sanoo nyt, että onni tilanteessa oli se, että muutkin näkivät seksuaalisen häirinnän: tilanteella oli todistajia, eikä Vehmanen joutunut todistelemaan kokemaansa.

– Usein häirinnästä kertovia ei uskota, ja voi olla todella traumatisoivaa joutua puolustelemaan, että kertomani on totta, hän sanoo.

Emma-Stina Vehmanen sanoo, että kaikki häirintä pitää tuomita yksiselitteisesti ja uhreja pitäisi tukea organisaatioissa paremmin. Kuva: Jouni Immonen / Yle

"What happens in Vegas, stays in Vegas"

Politiikassa on hiljaa olemisen kulttuuria ja “what happens in Vegas, stays in Vegas” -asennetta, kuvailee Helsingin kaupunginvaltuuston Sini Korpinen.

– On vaikea puuttua johonkin tilanteeseen tai ottaa asiaa puheeksi, jos pelkää, saako hankalan ihmisen maineen, Korpinen (kok.) sanoo.

Sini Korpinen sanoo, että naiset kohtaavat politiikassa vähättelyä. Seksiin liittyviä juoruja käytetään lyömäaseena vähentämään naisten uskottavuutta, hän sanoo. Korpinen kuvattuna talvella 2021. Kuva: Markku Rantala / Yle

Eduskunnassa on myös selkeä hierarkkinen valta-asetelma, jonka huipulla kansanedustajat ovat.

– Jos kansanedustaja tekee jotakin, on korkea kynnys puuttua siihen, kertoo korona-aikana eduskunta-avustajana toiminut Senni Martikainen, 25, joka kertoo kokeneensa eduskunnassa asiatonta kohtelua, mutta ei fyysistä, seksuaalista häirintää.

Iisalmen kuntapolitiikassa vihreiden Martikainen sen sijaan on joutunut kuulemaan monet rivot tarinat ja vitsit, jotka hän on kokenut ahdistaviksi.

– Ainoana alle kolmekymppisenä naisena kunnanvaltuustossa olen joutunut tilanteisiin, joissa olen kokenut, ettei niissä ole mitään hauskaa, vaan kokenut ne jopa ahdistavaksi.

Asioita voi olla vaikea ottaa puheeksi, sillä nuorta naista pidetään aina hieman altavastaajana, Martikainen sanoo.

– Joutuu tekemään kaksinkertaisesti töitä, että otettaisiin alusta asti vakavasti.

Nuoriin naisiin suhtaudutaan politiikassa eri tavalla kuin miehiin, sanoo Senni Martikainen. Kuva: Katriina Kontuniemi

Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén, 30, sanoo, että suurin osa häirinnästä tulee eduskuntatalon ulkopuolelta, mutta myös eduskunnassa on kehotettu välttämään liikkumasta “tietyssä seurassa”.

– Ne eivät ole suoranaisia varoituksia, mutta joku saattaa vain ilmaista, että “sinuna en liikkuisi hänen seurassaan”. Muutamia tapauksia on tullut minun tietooni.

Forsgrén lisää, että samanlainen toimintatapa lienee tavallinen muuallakin yhteiskunnassa, eduskunta ei ole poikkeus.

Häirinnästä ei puhuta eduskunnassa riittävän avoimesti, vaan erityisesti nuorilla naisilla voi olla pelkona, että heidät leimataan vaikeiksi ihmisiksi, Forsgrén sanoo.

Häpeä hiljentää

Entinen perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja Tiina Elovaara uskoo, että osaltaan häpeä estää puhumasta häirinnästä julkisesti.

Kun kollega pyysi kokouksessa Elovaaraa syliinsä istumaan, hän ei kehdannut kertoa kokemastaan kenellekään. Elovaara kertoo, että puolueorganisaatioiden kyky käsitellä häirintää oli varsinkin kymmenen vuotta sitten lähes olematonta, mutta edelleen häirinnästä puhuminen voi olla riski omalle uralle.

Tiina Elovaara kertoo kohdanneensa kiusaamista siksi, että on ollut nuori nainen politiikassa. Elovaara kuvattuna eduskunnassa vuonna 2017. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press

Elovaara sanoo, että kokemuksia häirinnästä on yli puoluerajojen. Nuorisojärjestöjen edustajien mukaan häirintää on lähes jokaisessa puolueessa, uutisoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) aiemmin.

Ylen haastattelemat naiset myös huomauttavat, että monesti ahdistaviin tilanteisiin ei osaa reagoida samassa hetkessä. Iän karttuessa omat rajat hahmottuvat, ja syntyy käsitys siitä, mikä on epäasiallista, Elovaara miettii.

– Välttämättä ei ihan siinä hetkessä vielä tajua, että nyt tapahtui jotakin. Jälkikäteen saattaa miettiä, ylitettiinkö mun raja jotenkin, Sini Korpinen sanoo.

“Kaikkihan häntä ovat ajaneet”

Europarlamentaarikko Alviina Alametsä kertoo, että entinen kokoomuksen kansanedustaja ahdisteli häntä, kun Alametsä oli parikymppinen.

– Hän alkoi kosketella minua intiimialueelta. Mietin, onko tämä normaalia. En tiennyt, millainen aikuisten maailma on.

Hän haluaa kertoa asiasta, jotta erityisesti vanhemmat miehet ymmärtäisivät tekonsa.

Ylen haastattelemat naiset kertovat erilaisista ahdistavista tilanteista. Rivoista vitseistä, vihjailuista, vähättelystä ja myös fyysisestä ahdistelusta.

– Seksiin liittyviä juoruja käytetään lyömäaseena vähentämään uskottavuutta. Olen todistanut tilanteita, joissa on nöyryytetty ihmistä puhumalla kaikkien edessä siitä, kuinka “kaikkihan häntä ovat ajaneet”, Sini Korpinen kertoo.

Korpisen mukaan politiikassa on pitkään ollut vanhanaikainen, miehinen kulttuuri. Keskustelua on ryhdytty käymään, kun mukaan on tullut nuoria ja naisia, jotka haastavat vanhaa maailmaa.

Petteri Orpo kertoo Ylen haastattelussa, että kansanedustaja Wille Rydmania kohtaan on iso luottamuspula. Kokoomus ja sen eduskuntaryhmä selvittelee Rydmaniin kohdistuvien väitteiden moraalis-poliittista puolta. Katso koko haastattelu tästä.

Paremmat toimintaohjeet

Ilmitulleiden syytösten jälkeen kokoomus aikoo luoda uusia käytäntöjä häirintätapausten käsittelemiseksi. Puolueessa otetaan käyttöön nimetön ilmoituskanava ja häirintäyhdyshenkilöt jatkuvaan käyttöön.

Kun Alviina Alametsä koki seksuaalista häirintää, hän ei tiennyt kenelle kertoa tai voiko asiasta tehdä rikosilmoituksen.

Häirintäyhdyshenkilöillä puolueet pyrkivät varmistamaan, että esimerkiksi tapahtumissa paikalla on tukihenkilö, jonka puoleen voi kääntyä, jos kokee tulleensa häirityksi.

Esimerkiksi SDP:ssä tunnistettiin muutamia vuosia sitten, että puoluetapahtumiin tarvitaan henkilö, jonka puoleen voi kääntyä sekä selkeät ohjeet, miten mahdollisissa häirintätilanteissa tulee toimia, kertoo Maria Mäkynen, 33.

Mäkynen (sd.) kertoo tavanneensa miehensä, kun tämä tuli avuksi tilanteeseen, jossa henkilö seurasi Mäkystä useista kielloista huolimatta.

– Naisella ei ole turvatilaa, jos ympärillä on humalaisia ihmisiä.

Kaikki ahdistavina koetut tilanteet eivät täytä rikoksen tunnusmerkkejä. Senni Martikainen toivoo, että sen sijaan, että organisaatiot puhuvat korulauseita nollatoleranssista, tehtäisiin selkeät toimintamallit, miten erilaisiin tilanteisiin voitaisiin todella puuttua.

– Jos vaikka koen, että jokin vitsi on sopimaton, mihin silloin pitää olla yhteydessä ja selittää, että kokee ne vaikeiksi? Organisaatioilla ei ole selkeitä toimintamalleja.

Tiina Elovaara toivoo, että meillä olisi yhteiskunnassa kykyä kohdata molempia osapuolia paremmin, jotta myös häirintää tehneiden olisi turvallista tunnistaa toimineensa väärin, kertoa siitä ja muuttaa toimintatapojaan.

Kokoomusnuorten tapahtumassa häirityksi joutunut Vehmanen sanoo, että kokoomusnuorissa tapaus otettiin vakavasti. Seksuaalisesti ahdistellut henkilö sai tapahtumiin porttikiellon ja hänen toimintansa tuomittiin täysin. Vehmaselle tarjottiin tukea ja keskusteluapua.

– Kaikki tällaiset tilanteet pitäisi yksiselitteisesti tuomita. Uhria tulisi tukea järjestössä, ja kysyä, millaista tukea uhri itse toivoisi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23.6. kello 23:een asti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Paavo Teittinen kirjoitti kollegoineen Helsingin Sanomiin jutun, jossa naiset kertovat kansanedustaja Wille Rydmanin epäasiallisesta käytöksestä. Uutispodcastissa Teittinen kertoo, miksi juttu piti hänen mielestään tehdä ja vastaa kritiikkiin.
.
.