Hyppää sisältöön

Ranuan eläinpuisto on valmis harkitsemaan Kuusamon karhujen vastaanottamista, mikäli apua pyydetään – Malla-karhu saa vielä odottaa seuraa

Onnettomien sattumusten johdosta Ranualla on tällä hetkellä vain yksi jääkarhu ja yksi ruskeakarhu. Säännöt kuitenkin rajoittavat uusien eläinten hankintaa.

Ranuan eläinpuiston hellyyttävä Malla-karhu valmistautuu ruokahetkeen.
Ranuan eläinpuiston hellyyttävä Malla-karhu valmistautuu ruokahetkeen.

Villieläinten tarhaaminen on noussut puheenaiheeksi Kuusamon suurpetokeskuksessa ilmenneiden ongelmien myötä.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto selvittää parhaillaan, peruuttaako se Kuusamon suurpetokeskuksen toimiluvan. Se tarkoittaisi tarhan lopettamista ja siellä olevien eläinten sijoittamista muihin eläintarhoihin tai niiden lopettamista.

Mikäli viranomaiset päättäisivät sulkea suurpetokeskuksen, yksi mahdollinen sijoituspaikka karhuille voisi olla arktisten olosuhteiden eläimiin erikoistunut Ranuan eläinpuisto.

Ranuan eläinpuiston mukaan ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että eläimet voitaisiin sijoittaa sinne. Siirtämistä rajoittaisi muun muassa Ranuan eläinpuistolla oleva eurooppalaisten eläintarhojen ja akvaarioiden kattojärjestön (EAZA) myöntämä korkea suljetun pitopaikan status.

Status estää esimerkiksi loukkaantuneiden villien lintujen ottamisen eläinpuistoon hoidettavaksi. Se tarkoittaa myös sitä, että juuri nyt ei olisi kovin yksinkertaista ottaa vastaan esimerkiksi karhuja Kuusamon suurpetokeskuksesta, mikäli viranomaiset Ranualta apua pyytäisivät.

Ranuan seudun matkailu oy:n ja eläinpuiston toimitusjohtaja Johanna Koivunen on vielä varovainen ennakoimaan Kuusamon suurpetokeskuksen ja sen eläinten kohtaloa.

– Viranomaisilla on vielä asian käsittely täysin kesken, joten annetaan heille työrauha. Kun he ovat päätöksensä tehneet, lähdetään sitten asiaa miettimään, mikäli he meitä lähestyvät.

Toimitusjohtaja Johanna Koivunen ei halua vielä miettiä Kuusamon suurpetopuiston karhujen sijoittamista. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Sijoittamista mietitään tarvittaessa

Ranuan eläinpuiston korkean suljetun paikan status tuo mukanaan paljon huomioitavaa.

– Se tarkoittaa sitä, että olemme eläintautivalvonnan osalta sellaisella tasolla, joka mahdollistaa helpommin eläintarhojen väliset eläinten siirrot, valottaa tilannetta eläinpuiston intendentti ja eläinlääkäri Heini Niinimäki.

Niinimäen mukaan eläinten ottaminen riippuu lajista ja tilanteesta sekä siitä, mistä se on tulossa.

– Se on mahdollista erillisten karanteenijärjestelyiden kautta, mutta asia joudutaan harkitsemaan tapauskohtaisesti.

Eläintarhojen ja eläinpuistojen pitäminen vaatii tarkkuutta ja jatkuvaa valvontaa niin viranomaisilta kuin työntekijöiltä. Niinimäen mukaan Ranualla turvallisuus ja eläinten hyvinvointi lähtee siitä, että eläinten hoitokäytännöt ja olosuhteet on suunniteltu etukäteen hyvin.

– Niistä pidetään kiinni. Jos jotain ongelmia on jonkun eläimen tai vaikka ruokinnan kanssa, se selvitetään ja tarvittaessa korjataan.

Ranuan eläinpuiston sudet jolkottelevat ympäri susiaitausta. Laumaan on syntynyt tänä vuonna pentuja.

Karkaamisilta ei ole vältytty Ranuallakaan

Ranuan eläinpuistokaan ei ole selvinnyt historiansa aikana ilman ongelmia. Vuonna 2004 sieltä karkasi susi (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva) ja 2014 pääsi karhu karkuun aitauksesta. Molemmat jouduttiin lopettamaan ampumalla turvallisuussyistä.

Lisäksi 2015 karkasi ilves omasta aitauksesta naapuriaitaukseen. Se saatiin kuitenkin houkuteltua omaan aitaukseen ilman, että se aiheutti vaaraa kenellekään.

Niinimäen mukaan aluehallintovirasto tekee Ranuan eläinpuistoon tarkastuksen yleensä vuosittain. Viimeisin tarkastus tehtiin Ranualle alkuvuodesta.

Tavanomaisia tarkastettavia asioita ovat eläinten pito-olosuhteet, aitaukset, ruokinta ja eläinten yleinen kunto. Ranua selvisi talven tarkastuksesta ilman huomautuksia.

Veera ja Erkki Särkkä pysähtyivät isänsä Matti Särkän kanssa ihastelemaan Ranuan eläinpuiston pirteää saukkoa. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Suurpedot vetonauloina

Ranuan eläinpuiston suurpetojen aitauksissa ei tällä hetkellä ole tungosta.

Jääkarhu Venus on lajinsa ainoa eläinpuistossa, kuten on myös ruskeakarhu Malla. Kumpikin joutuu todennäköisesti tyytymään omaan seuraansa lähitulevaisuudessa.

Eläinpuiston toimitusjohtaja Johanna Koivusen mukaan karhut ovat edelleen ne eläimet, jotka kävijöitä kiinnostavat eniten.

– Se, että Venus on Suomen ainoa jääkarhu, on monelle se syy, minkä takia tänne tullaan.

Koivunen muistuttaa, että Ranualla on kaikkiaan viitisenkymmentä kylmien alueiden eläinlajia ja lähes kaksisataa eri eläintä.

Ranuan eläinpuiston kävijämäärä romahti koronapandemian aikana vuositasolla jopa yli kolmanneksella, koska ulkomaalaisia ei Lappiin tullut talven 2020–21 aikana.

Kotimaisten kesämatkailijoiden ansioista kävijämäärät saatiin pidettyä noin 100 000 kieppeillä.

Ranuan eläinpuiston salaperäinen manuli seurailee tarkalla silmällä eläinpuiston vierailijoita. Manuli on aasialainen kissaeläin.

Arktista eksotiikkaa

Ranuan erikoisuuksia ovat myös Aasian kylmiltä seuduilta tuodut eläimet.

– Esimerkiksi meidän Mortti-manuli on pieni mielenkiintoinen kissaeläin. Sitten meillä on poikamieslauma vuorisusia, dholeja. Myös erittäin harvinainen pieni myskikauris asustelee meillä, Koivunen listaa.

Näiden lisäksi kiinnostavaa on, että eläinpuistoon on saatu Virosta Suomessa jo hävinneeksi luokiteltu ja kaikkiaan äärimmäisen uhanalainen vesikkopariskunta.

Alkukesästä eläinpuistossa voi nähdä myös useilla eläinlajeilla pentuja tai vasoja. Esimerkiksi susiaitauksen kohdalla kannattaa olla tarkkana. Silloin voi nähdä aran sudenpennun, joka jolkottelee emänsä perässä.

Lisäksi hirviaitauksessa voi nähdä nuoren hirvenvasan ja myös valkohäntäkauriiden kohdalla kannattaa hidastella, jos haluaa nähdä täplikkään nuoren vasan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 24.6. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.