Hyppää sisältöön

Tamperelaismuseon nimi saa kritiikkiä ja aiheuttaa väärinkäsityksiä – museonjohtaja Kalle Kallio: "Meistä tulee Naton ainoa Lenin-museo"

Museonjohtaja Kalle Kallio korostaa, että näyttelystä on poistettu kaikki henkilöpalvontaan liittyvä.

Lenin-museon johtaja Kalle Kallio pitää tärkeänä, että patsaat ja veistokset saavat uusia merkityksiä eri konteksteissa. Kuva: Juha Kokkala / Yle

“Suomen vihatuimmaksi museoksi” tituleeratun Lenin-museon johtajan Kalle Kallion mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole suuremmin näkynyt museon saamassa palautteessa. Kallio kuitenkin korostaa, että museon saama kritiikki on jatkunut siitä huolimatta, että se uudistettiin vuonna 2016.

Uudistuksen yhteydessä kaikki henkilöpalvontaan liittyvä poistettiin näyttelystä.

– On yllättävää, että kaikista uudistuksista huolimatta ollaan sitä mieltä, ettei museo saisi olla auki. Museon sulkemista vaativat ihmiset ovat kuitenkin usein sellaisia, jotka eivät ole käyneet siellä. Heillä on mielikuva siitä, että museo on tietynlainen ja he vastustavat sitä mielikuvaa, Kallio kuvailee.

Kalle Kallion mukaan uusittu näyttely kertoo nyt myös "vankileireistä, toisinajattelijoista ja kaikista neuvostojärjestelmän ongelmista." Kuva: Anna Sirén / Yle

Patsaiden kohdalla museojohtajan linja on selkeä: patsaat ovat vain patsaita. Erityisesti Lenin-patsaiden kohdalla ei poisto katukuvasta ole museojohtajan mukaan täysin perusteltavissa.

– Se on minusta hieman ylireagointia, joka liittyy Ukrainan sotaan. Emme enää keksi, mitä voisi boikotoida, kun Jokerit ja Teboil on jo käytetty. Vielä kun pitäisi vähän boikotoida, niin keksimme, että mites tuo Lenin, Kallio toteaa.

Museonjohtaja korostaa, että yhden patsaan poisto herättää väistämättä kysymyksen myös muiden patsaiden kohtalosta.

– Tässä olisi hyvä olla johdonmukainen ja looginen. Turussa poistettiin Leninin patsas, mutta Aleksanteri ensimmäisen patsas jäi katukuvaan. Hän valloitti Suomen ja hänen johtamat joukot tappoivat suomalais- ja ruotsalaissotilaita. Lisäksi hän oli yksinvaltias, Kallio jatkaa.

Venäjän konsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä tilaama teos. Vuonna 2012 käyttöönotettu patsas kuvastaa Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan tapaamista Turussa vuonna 1812. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Läntisen sotilasliiton ensimmäinen Lenin-museo?

Museon olemassaolo on sen johtajan mukaan tärkeää, sillä se auttaa ymmärtämään Suomen ja Neuvostoliiton yhteistä historiaa.

– Historiamme ovat todella kietoutuneita toisiinsa, jos ajatellaan esimerkiksi sisällissotaa tai toista maailmansotaa. Sama koskee kylmää sotaa ja yleisesti idänkauppaa tai suomettumista. Mitään edellä mainituista ei voi ymmärtää ymmärtämättä Neuvostoliiton historiaa, Kallio toteaa

Se on minusta hieman ylireagointia, joka liittyy Ukrainan sotaan. Emme enää keksi, mitä voisi boikotoida, kun Jokerit ja Teboil on jo käytetty. Vielä kun pitäisi vähän boikotoida, niin keksimme, että “Mites tuo Lenin?"

Kalle Kallio

Museo saa Kallion mukaan edelleen kritiikkiä nimestään, johon liittyy paljon väärinkäsityksiä.

– Se ehkä pistää pohtimaan, onko nimi kestävä pidemmän päälle.

Nimenmuutos on museojohtajan mukaan mahdollista, muttei yksinkertaista. Museon olemassaoloon Kallio uskoo myös tulevaisuudessa. Länsimaiden ainoan Lenin-museon lisäksi markkinoinnissa voidaan kenties ottaa uusi slogan käyttöön.

– Meistä tulee Naton ainoa Lenin-museo, Kallio naurahtaa.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.6. klo 23 asti.

.
.