Hyppää sisältöön

Mitä kävi kun italialainen suunnittelija meni suomalaiseen metsään? Designmuseon näyttely kuvaa metsäsuhdetta saapasmaalaisen silmin

Formafantasmalla on töitä maailman tunnetuimmissa museoissa. Nyt palkitun suunnittelijakaksikon näyttelyyn pääsee myös Helsingissä.

Andrea Trimarchi on toinen Formafantasman perustajista. Italialainen muotoilustudio tekee töitä tuote- ja tilasuunnittelun, konsultoinnin ja tutkimuksen parissa. Kuva: Susanna Pesonen / YLE

Designmuseon Galleriassa tuoksuu koivikko. Tähän on syynä museon kesänäyttely Cambio – suomalainen metsä, jossa tarkastellaan muotoilualan yhteyttä metsäteollisuuteen.

Kun astuu tilaan peremmälle, huomaa, että puu tosiaan taipuu moneksi. Näyttelyssä on esillä kirjoja, kuormalavoja ja Aalto-jakkaroita. Mukana on myös liikkuvaa kuvaa, kuten elokuva Tammi, jossa tarkastellaan ihmistä kuvitteellisen metsän näkökulmasta.

Näyttely osallistuu keskusteluun suomalaisten puunkäytöstä sekä suhteesta puuhun materiaalina. Kuva: Susanna Pesonen / YLE

Cambio on metsiä, puita ja ihmisen toimintaa tutkiva hanke, jonka takana on kansainvälisesti palkittu (siirryt toiseen palveluun) italialainen muotoilustudio Formafantasma. Studio tutkii ekologisia, historiallisia, poliittisia ja sosiaalisia voimia, jotka muovaavat tämän päivän muotoilukenttää.

Italialainen design yhdistyy suomalaiseen metsään

Muotoilustudio Formafantasman ovat perustaneet vuonna 2009 Andrea Trimarchi ja Simone Farres. Heidän teoksiaan on muun muassa New Yorkin Metropolitan Museumin ja MoMAn sekä Lontoon Victoria ja Albert Museumin pysyvässä kokoelmassa. Juuri päättyneellä Milanon designviikolla Formafantasma teki yhteistyötä Pradan kanssa (siirryt toiseen palveluun).

Trimarchi kertoo, että italialaisella designilla ja suomalaisella metsällä on itse asiassa paljon yhteistä. Suomessa kuten myös Pohjois-Italiassa on paljon metsää, mikä on vaikuttanut huonekaluteollisuuden kehittymiseen.

Trimarchi nostaa esimerkiksi Artekin, joka on myös vahvasti esillä näyttelyssä. Hän sanoo, ettei Artekia olisi olemassa ilman metsää.

Trimarchi kertoo viettävänsä usein aikaa metsässä. Viimeksi hän kävi siellä muutama viikko sitten, kun hän kuvasi elokuvaa näyttelyä varten. Kuva: Susanna Pesonen / YLE

Suomalaiset ja italialaiset metsät muistuttavat toisiaan. Trimarchi kertoo, että eron tekee lähinnä suomalaisen metsän laajuus. Lajit ovat samanlaisia Suomessa ja Pohjois-Italiassa. Molemmista voi löytää esimerkiksi mäntyjä.

– Euroopassa on vain vähän aarniometsää. Osa siitä on yhä Suomessa.

”Katsomme asiaa paikallisen kontekstin ulkopuolelta”

Näyttely on alun perin esitetty lontoolaisessa Serpentine Galleriassa, jonka jälkeen se on kiertänyt Italiassa ja Sveitsissä. Designmuseossa nähdään aiemmissa näyttelyissä mukana olleita installaatioita sekä uusia teoksia, joissa korostuu paikallisuus.

Formafantasma tutkii muun muassa, miten suomalaisten puunkäyttö ja suhde puuhun on muuttunut ajan myötä. Trimarchi kertoo, että hän ja Simone Farres ovat perehtyneet suomalaisten metsäsuhteeseen kirjallisuuden ja haastattelujen avulla.

– Cambion alkuperäistä näyttelyä varten teimme yli seitsemänkymmentä haastattelua. Tähän näyttelyyn teimme lisäksi 20–25 haastattelua suomalaisesta metsästä. Haastattelimme historioitsijoita, poliitikkoja, aktivisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä.

Näyttelyssä tarkastellaan, miten paperi- ja selluteollisuus, puuteollisuus sekä muotoiluala ovat kytköksissä toisiinsa. Kuva: Susanna Pesonen / YLE

Vaikka Formafantasman perustajat ovat tutustuneet tarkasti suomalaiseen metsään, kokee Trimarchi myös eduksi, että he pystyvät tarkastelemaan aihetta ulkopuolelta.

– Katsomme asiaa paikallisen kontekstin ulkopuolelta tuoreilla silmillä.

Ei enää vain metsäromantiikkaa

Designmuseon museonjohtaja Jukka Savolainen kertoo, että näyttely on osa luonnon ja muotoilun suhdetta peilaavien näyttelyiden sarjaa.

Vuonna 2019 Designmuseon Galleriassa oli Critical Tide -niminen näyttely, jossa tarkasteltiin muotoilun mahdollisuuksia auttaa merten hyvinvoinnissa. Vuonna 2020 samassa tilassa oli Soil Matters -näyttely, jossa tarkasteltiin teollisuuden ja muotoilun vaikutuksia maaperään. Metsän käsitteleminen oli luonnollinen seuraava askel.

– Metsä on niin suuri osa teollisuuttamme ja koko elinkeinorakennettamme, Savolainen korostaa.

Savolainen kertoo, että hän on retkeillyt metsässä viimeksi viikko sitten. Hän haluaa laajentaa metsäsuhdettaan ja ymmärtää myös metsän näkökulmaa. Kuva: Susanna Pesonen / YLE

Savolaisen mukaan näyttelyllä pyritään puhuttelemaan kaikkia, jotka ovat kiinnostuneet ajankohtaisista asioista ja kestävän yhteiskunnan rakentamisesta. Hän sanoo, että kysymykset yhteiselosta metsän ja luonnon kanssa koskettavat meistä jokaista.

– Toivomme, että ihmiset tulevat tänne myös oppimaan ja ymmärtämään sekä saamaan uusia näkökulmia metsäsuhteeseen, joka meillä kaikilla suomalaisilla on.

Myös Trimarchi kertoo, että metsään tulee suhtautua eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Emme katso ympäristöä enää vain nostalgisella ja romanttisella asenteella. Monet metsät Euroopassa ovat itse asiassa ihmisen tekemiä. Luulen, että meillä on täysin erilainen tieto ja ymmärrys metsistä kuin aikaisemmin.

Korjaus tästä aiheesta tehtyyn juttuun radiouutisissa 23.6. 2022 klo 16. Toisin kuin jutussa kerrottiin, suurin osa Suomen metsistä ei ole istutettuja, vaan luontaisesti uudistuvia.

Millainen metsäsuhde sinulla on? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

.
.