Hyppää sisältöön

Yhteistyö venäläistutkijoiden kanssa loppui yhdessä yössä – Olli-Pekka Brunila hyvästeli kollegansa: "Toivotimme kaikkea hyvää toisillemme"

Vuosia venäläisten kanssa yhteistyötä tehnyt tutkimuksen ammattilainen uskoo, että Euroopan ja Venäjän välille laskeutunut rautaesirippu tekee venäjäosaamisesta tulevaisuudessa käyttökelvottoman.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun logistiikan tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunilalle ehti kertyä kymmenen vuoden kokemus Suomen ja Venäjän yhteisestä meriliikenteen tutkimuksesta. Brunila työskentelee usein kotonaan Kotkassa. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Satamien ja niiden ympäristövaikutusten asiantuntija Olli-Pekka Brunila on vieläkin hämmennyksissään Ukrainan sodan vaikutuksista omaan työhönsä.

Brunila työskentelee logistiikan tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa. Hän ehti tehdä kymmenen vuoden ajan meriliikenteen tutkimusta venäläisten yliopistojen kanssa, Kaakkois-Suomen lisäksi myös Turun yliopistossa.

Sen jälkeen Ukrainan sota ja Venäjän vastaiset talouspakotteet panivat yhteistyölle pisteen.

– Tuntuu, että kymmenen vuoden työ valui hukkaan yhdessä päivässä, sanoo Brunila.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suositti maaliskuun alussa suomalaiskorkeakouluja pidättäytymään kaikesta korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa.

Brunilan tapauksessa taakse jäivät muun muassa satamien kestävään kehitykseen ja Suomenlahden tilaan liittyvät yhteistyökuviot.

Kaikesta huolimatta hän on vakuuttunut, että yhteistyön loppuminen Ukrainan sodan takia on oikea ratkaisu.

– Venäläisten toimet ovat niin tuomittavia, että Euroopan yhteinen pakoterintama on erittäin hyvä. Pidän myös Suomen hakeutumista Naton jäseneksi järkevänä ratkaisuna kaikin puolin.

Työkaveruudet katosivat

Olli-Pekka Brunilalle venäläisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tehty yhteistyö tarkoitti esimerkiksi työmatkoja Pietariin.

Tuttavuuksiakin syntyi.

– Venäläisiä työkavereita nähtiin myös vapaa-ajalla. Käytiin esimerkiksi syömässä. He olivat mukavia ihmisiä. Nyt tietysti harmittaa, miten ystävyyssuhteiden kanssa käy tulevaisuudessa.

Kevät ja alkukesä antoivat pientä osviittaa tulevasta.

– Yhteydenpito on jäänyt todella vähäiseksi, se on ollut muutamien sähköpostien varassa.

Tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunila ehti tehdä satamien ympäristövaikutuksiin liittyvää yhteistyötä venäläisten yliopistojen kanssa kymmenen vuotta. Ukrainan sodan takia tutkimuskumppanit etsitään nyt muualta.Vesa Grekulan haastattelussa Brunila kertoo yhteistyökumppaneista ja siitä mitä yhteistyön päättyminen voi tarkoittaa jatkossa.

Nähtäväksi jää, onko Olli-Pekka Brunilan vuosien varrella luomille kontakteille ja venäjäosaamiselle vielä käyttöä tulevaisuudessa.

Häntä itseään asia epäilyttää.

Illallisia ja maljapuheita

Olli-Pekka Brunila aloitti kontaktien luomisen Venäjälle vuonna 2012 Turun yliopistossa.

Ensimmäinen yhteys Venäjälle koski Suomenlahden etelärannalla sijaitsevan Ust-Lugan sataman kehittämistä ympäristöystävälliseksi. Kyseessä oli Suomen, Venäjän ja EU:n yhteinen hanke.

– Kansainvälinen aloitusseminaari oli Pietarissa. En ollut käynyt siellä koskaan aiemmin. Alku oli aika jännittävää, Brunila muistelee.

Olli-Pekka Brunila on ollut mukana muun muassa satamien kestävään kehitykseen ja Suomenlahden tilaan liittyvässä tutkimusyhteistyössä. Kuvan kontit ovat Mussalon satamassa Kotkassa. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kokemusta alkoi kertyä, ja venäläiset tavat tulivat vähitellen tutuiksi.

– Venäläiset pitivät siitä, että heidän kanssaan viettää aikaa illallisilla. Puheet ja maljojen nostelu olivat luonnollinen asia.

Brunila arvelee, että hänelle kertyneellä venäjäosaamisella ei tulevaisuudessa enää ole käyttöä.

– Uskon, että niin siinä käy. Hankala kuvitella, että tilanne normalisoituisi lähivuosina. On myös mahdollista, että toimintakulttuuri Venäjällä muuttuu, joten kontaktini ja osaamiseni eivät jatkossa enää ole ajantasalla.

Kaikkea hyvää kaikesta huolimatta

Olli-Pekka Brunilan mukaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä etsitään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa nyt uudesta suunnasta, kuten Itämeren maista ja muualta EU:sta. Työsarkaa on esimerkiksi meriliikenteen päästöjen vähentämisessä.

Tekemistä hänellä riittää myös henkilökohtaisella tasolla. Väitöskirja Turun yliopistolle on tekeillä.

– Tutkin miten digitalisaatiolla ja kestävällä kehityksellä voidaan auttaa satamia ilmastotavoitteissa, ja samalla pysyä kilpailukykyisenä.

Tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunila sanoo, että kansainvälistä tutkittavaa riittää esimerkiksi meriliikenteen päästöissä Itämerellä. Kuvan laivat ovat Hangon satamassa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Mutta palataan vielä hetkeksi taakse jääneeseen yhteistyöhön venäläisten kanssa. Yksi projekteista päättyi viimeiseen yhteydenpitoon kesäkuun puolivälissä.

Mitkä olivat silloin tunnelmat?

– Toivotimme puolin ja toisin kaikkea hyvää koronasta ja Ukrainan tilanteesta huolimatta, sanoo Olli-Pekka Brunila.

Yle seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja sen vaikutuksia jatkuvasti. Lue ne tästä artikkelista.

.
.