Hyppää sisältöön

Juhannuskoivut kuuluvat yhä keskikesän juhlan koristeluun – Hanhikosken talon porraspieliin ne haetaan tunnelman vuoksi

Taikauskoisempina aikoina koivuilla oli hedelmällisyyteen ja lehmien hyvään maidontuotantoon liittyviä merkityksiä. Nykyään ne ovat juhannustunnelmaa luovia perinnekoristeita. Mitä lähempänä kotia on omaa metsää, sitä varmemmin perinne elää.

Markku Hanhikoski istuu kotitalonsa rappusilla. Rappujen sivuilla on juhannuskoivut.
Markku Hanhikoski Kaustiselta hakee juhannuskoivut koristeeksi ovenpieliin joka vuosi.

Keskipohjalainen Markku Hanhikoski asuu Kaustisella Jylhän kylällä. Hän hakee joka juhannus juhannuskoivut porraspieleen. Sitä varten lähdetään matkaan autolla, peräkärryllä ja vesurilla.

Koivujen valintaan vaikuttavat metsänhoidolliset perusteet, mutta myös ulkonäkö.

– Sehän ei kelpaa, jollei se ole hyvä! Pääasia on, että on valkoinen runko, niin sopii juhannukseen.

Perinnettä ja taikauskoa

Suomalaisessa kansanperinteessä koivulla on ollut merkittävä rooli. Koivujen oksilla on koristeltu huoneita ja porraspieliä, pihamaita ja jopa liikennevälineitä.

Samalla koivunoksiin on liittynyt taikauskoa. Lehvillä on uskottu varmistettavan lehmien maidontuotantoa. Koivuja käytetään nykyäänkin esimerkiksi hääpaikan koristeluun.

Perinne on muuttunut

Hanhikosken lapsuudessa juhannuskoivut haettiin hevosella, sitten tulivat traktorit ja kärryt. Nykyään moni hakee auton peräkärryllä.

– Ensin haettiin omalle perheelle, mutta kun sisaruksia jäi asumaan kotitalon viereen, niin haettiin kaikille kerralla.

Perinteisesti koivut on laitettu pääoven molemmin puolin, mutta nykyään saatetaan koristella myös esimerkiksi terassin reunustoja.

Jo metsässä karsitaan koivuista alimpia oksia, jos rungossa on ylimääräistä. Pihamaalla tehdään katkaisu lopulliseen mittaan.

Karsimisessa saattaa jäädä sopivia oksia saunavastaa varten, joten nekin otetaan talteen, jos perheessä niin halutaan.

Pihalla ei vesurin lisäksi tarvita kuin rautakanki. Sillä tehdään sopiva reikä maahan, ja siihen isketään koivu pystyyn.

Perinne eläköön

Markku Hanhikoski muistelee, että perinteisesti juhannuskoivujen laiton jälkeen on istuttu rauhassa rappuselle ihailemaan syntynyttä juhannustunnelmaa ja juomaan sen kunniaksi punaista limsaa.

Hän uskoo, että maaseudulla, missä ihmisillä on metsät lähellä ja on siksi helppo hakea juhannuskoivut, perinne säilyy. Hän on itse edesauttanut tradition säilymistä ottamalla lapset mukaan koivujen hakuun.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 25. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.