Hyppää sisältöön

Liettua rajoittaa junakuljetuksia yhdelle Venäjän tärkeimmistä sotilasalueista – lue, mitä Kaliningradin kiistasta voi seurata

Venäjän ja Liettuan huononevat välit toivat Eurooppaan jälleen uuden räjähdysherkän kiistan tilanteessa, jossa EU yrittää pitää rivinsä suorina Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Zaharova: Venäjän vastaus Liettualle käytännöllinen diplomatian lisäksi
Zaharova: Venäjän vastaus Liettualle käytännöllinen diplomatian lisäksi

Tilanne Kaliningradin ja sen naapurin Liettuan välillä on kiristynyt viime lauantaista lähtien. Keskiviikkona Venäjän ulkoministeriön tiedottaja varoitti Venäjän ottavan käyttöön vastatoimia, jotka eivät ole diplomaattisia.

Kokosimme viisi kysymystä ja vastausta tilanteesta.

1. Mistä Liettuan ja Venäjän välisessä kahnauksessa on kyse?

Liettua on alkanut panna toimeen tällä viikolla voimaan astuneita EU:n pakotteita, jotka kieltävät monien tuotteiden kuljettamisen Venäjälle rautateitse. Pakotteet ovat vastatoimi Venäjän helmikuussa aloittamalle hyökkäykselle Ukrainaan.

Kaliningrad on Venäjään kuuluva saareke Itämeren rannalla. Se on erillään manner-Venäjästä, joten rautatiet ovat erittäin tärkeässä osassa sen huoltamisessa.

Kaliningradin erottaa Valko-Venäjästä Suwalkin käytäväksi nimetty, Liettualle ja Puolalle kuuluva maakaistale. Venäläisjunien on siis käytettävä paitsi Valko-Venäjän, myös Liettuan aluetta, jotta ne pääsevät Kaliningradiin.

Kuva: Otso Ritonummi / Yle

Venäjän johto on kuvannut rautatiekuljetusten estämistä saarroksi tai provokaatioksi. Venäjän mukaan Liettuan pitää sallia kuljetukset, muuten Venäjä aloittaa tuntuvat vastatoimet Liettuaa vastaan.

Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteeri ja presidentti Vladimir Putinin tärkeä liittolainen Nikolai Patrušev vieraili Kaliningradissa tiistaina. Vierailu on nähty osoituksena Kremlin kiinnostuksesta Kaliningradin tilanteeseen.

Patrušev suomi kovasanaisesti Liettuan päätöstä. Hän myös ilmoitti Venäjän vastaavan toimilla, joilla “on kielteisiä seurauksia liettualaisille”.

2. Miten pakotteet vaikuttavat Kaliningradiin?

Kaliningradissa on noin puoli miljoona asukasta. Kuljetuskiellon takia Venäjältä ei voitaisi tuoda alueelle rautateitse esimerkiksi rakennusmateriaaleja, kivihiiltä, elektroniikkateollisuuden komponentteja ja ylellisyystuotteita, kuten alkoholia.

Kun tieto saarron kiristymisestä tuli, Kaliningradissa havaittiin heti eräiden tuotteiden hamstrausta ja jonoja.

Kaliningradissa on suuri satama, ja kaupunkia voitaisiin huoltaa suurelta osin myös laivoilla.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvelee kuitenkin, ettei huolto meriteitse olisi toimiva ratkaisu, sillä rautatien osuus on ollut Kaliningradille niin merkittävä.

– Teoriassa sen rahdin siirtäminen laivoihin voisi olla mahdollista, mutta käytännössä ilmeisesti ei. Kuljetuskapasiteettia ei niin paljon ole, Lassila sanoo.

Venäjän johdolle on taas äärimmäisen tärkeää, että se voi näyttää kansalle pitävänsä siitä huolta, vaikka länsi yrittääkin haitata Venäjän kansan elämää.

Rahtijuna Liettuassa, Kybartain asemalla, Kaliningradin-radan varressa. Kuva: Valda Kalnina / EPA

– Venäjä on pyrkinyt kiertämään pakotteita aina kun se on vaan mahdollista. Venäjä haluaa osoittaa, ettei pakotteilla ole merkitystä. Mutta jostain syytä tässä asiassa Venäjä on reagoinut ikäänkuin tämä [saarto] olisi elämän ja kuoleman kysymys.

Keskiviikkona Venäjän mediassa uutisoitiin myös kroatialaisen toimittajan Antun Rošan kirjoitus (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Liettua voisi seuraavaksi sulkea kaasutoimitukset Kaliningradiin.

3. Mikä merkitys Kaliningradilla on Venäjälle?

Kaliningrad on yksi Venäjän tärkeimmistä sotilasalueista. Siellä sijaitsee Venäjän Itämeren laivaston päätukikohta. Lisäksi alueelle on sijoitettu ydinohjuksia ja vahva ilmatorjunta. Sotatilanteessa Kaliningradista käsin voitaisiin estää Itämeren laivaliikennettä ja siellä olevat joukot uhkaisivat Baltian maita.

Tutkija Jussi Lassila nostaa esiin Kaliningradin sijainnin Venäjän läntisimpänä osana. Kaupungin asukkaille suhteet länteen ovat luontevampia ja tärkeämpiä kuin muualla Venäjällä.

Matkustajajuna linjalla Kaliningrad-Moskova on saapunut Kybartain asemalle Liettuassa. Kuva: Valda Kalnina / EPA

Lassila muistuttaa, että Kaliningradissa on pitkään ollut vahvaa oppositiohenkeä.

Vuonna 2010 siellä nähtiin hyvin suuria mielenosoituksia, jotka johtivat kaupungin hallinnon vaihtumiseen. Mielenosoitukset saivat alkunsa pienistä, paikallisista syistä. Kaliningradin sijainti keskellä EU:ta ja Natoa ovat omiaan lisäämään Moskovan huolta alueen oppositiohenkisyyden noususta.

Nämä purkaukset Venäjän johto haluaa nyt estää.

Lännen pakotteet ovat vaikuttaneet Kaliningradissa erityisen voimakkaasti, mutta Lassila uskoo vaikutuksen vain voimistuvan syksyyn mennessä.

Syksyllä Venäjällä järjestetään kuvernöörinvaalit yhdeksällä alueella, Kaliningrad on yksi näistä. Lassila arvelee, että osoittamalla kaliningradilaisille, että heidän vaikeuksiensa syy on lännessä, tehtäisiin keskusvaltaa ehkä hieman suositummaksi.

4. Mitä Venäjä tekee seuraavaksi?

Venäjän medioissa odotetaan Venäjän vastatoimia. Osa Izvestija (siirryt toiseen palveluun)-lehden haastattelemista asiantuntijoista on ollut sitä mieltä, että kovin suuria vastatoimia ei Venäjän kannata tehdä.

Keskiviikkona ulkoministeriön (siirryt toiseen palveluun) tiedottaja Marija Zaharova ilmoitti Venäjän vastauksen olevan käytännönläheinen eikä diplomaattinen.

– Vastaus ei ole diplomaattinen vaan luonteeltaan käytännöllinen. Minkälaisia vastatoimet ovat ja milloin ne asetetaan riippuu siitä, mitä muutoksia tehdään, sanoi Zaharova.

Zaharovan mukaan Venäjä odottaa Euroopan Unionin ja Liettuan perääntyvän.

Naton sotilaita harjoituksissa Latviassa toukokuussa 2022. Kuva: Toms Kalnins / EPA

Izvestijan mukaan Venäjän vastatoimet voivat koskea jotenkin Viroa ja Latviaa ja rajoituksia heidän kanssaan, koska ilmeisesti Liettuaan taloudelliset vastatoimet eivät niin paljon kirpaisisi.

Kaliningradin kuvernöörin Anton Alihanovin mukaan vastatoimet osuvat Liettuan ja muiden Baltian maiden kautta kulkevaan vientiin, esimerkiksi alkoholivientiin, joka siirretään kokonaan Venäjälle, kirjoitti keskiviikkona Tass (siirryt toiseen palveluun)

Venäjä on myös varoittanut Natoa käyttämästä termiä “viides artikla” Kaliningradin tilanteen kohdalla. Venäjän varapääministeri Sergei Rjabkov varoitti “eurooppalaisia vaarallisista retorisista leikeistä konfliktien yhteydessä, kertoi Ria Novosti.

Yhdysvallat toisti tiistaina kantansa sotilasliitto Naton viidenteen artiklaan, jonka mukaan hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys liittoumaa vastaan.

5. Voisiko Venäjä avata yhteyden asevoimin?

Sotilasasiantuntijat arvelevat, ettei Venäjälle olisi ongelma ottaa äkkirynnäköllä haltuunsa Suwalkin käytävää.

Liettualla on asevoimissaan vain noin 20 000 sotilasta. Natolla on alueella muutaman tuhannen sotilaan valmiusjoukot, mutta ne tuskin voisivat estää riittävän voimakasta hyökkäystä.

Liettuan armeijan sotilaita harjoituksissa. Kuva: Eric Dessons / AOP

Olennaista onkin, mitä tapahtuisi Venäjän iskun jälkeen. Jussi Lassila painottaa, että kyse olisi silloin Naton uskottavuudesta puolustusliittona. Naton olisi pakko vastata iskuun ja vallata alue takaisin.

Antautuminen täysimittaiseen sotaan Naton kanssa olisi Venäjältä suurta uhkapeliä. Sen negatiiviset seuraukset olisivat joka tapauksessa niin mittavat, että hyökkäys näyttää erittäin epätodennäköiseltä.

Lassila muistuttaa vielä, että tällä hetkellä Venäjällä ei ole resursseja lähteä hyökkäämään, sillä kaikki sen keskeiset voimat on keskitetty Ukrainaan.

Lisäksi Valko-Venäjällä on hyvin vahva sodanvastainen ilmapiiri. Venäjän tulisi tehdä hyökkäyksensä Valko-Venäjän kautta. Sota todennäköisesti heikentäisi presidentti Aljaksandr Lukašenkan asemaa entisestään ja tätä tuskin Kreml haluaa.

Jussi Lassila huomauttaa myös, että Venäjän pysyvä tavoite on pitää Naton joukot kaukana rajoiltaan. Jo Liettuan uhkailu ja uhittelu kovilla toimenpiteillä toimivat Venäjää vastaan antamalla Natolle hyvin perustellun syyn kasvattaa voimaansa Venäjän lähialueilla.

Voit keskustella aiheesta 23.6. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

.
.