Hämeenlinnassa Vapaaseurakunnan jakamissa ruokakasseissa jaettava ruoka on pääasiassa kauppojen ylijäämätavaraa. Joskus tukusta on saatu isompiakin eriä ruokaa jaettavaksi.
Pääsääntöisesti kasseihin ei osteta ruokia. Toisinaan muutamana päivänä viikossa lämminruokatarjoiluihin saatetaan myös ostaa ruokaa, kertoo Hämeenlinnan Vapaaseurakunnan johtaja Arto Kortemaa.
– Kassissa on leipää, liha- ja maitotuotteita, vihanneksia, pullatuotteita, ryynejä ja esimerkiksi tällä kertaa raparperia eli sesonkiherkkua. Joskus on mansikoita. Mitä saamme, sitä laitamme, kuvailee Kortemaa ruokakassien sisältöä.
Ruokakassista apua, vaikka hakeminen saattaa tuntua vaikealta
Ruokajonossa seisoo muuttoa suunnitteleva nainen. Hän kertoo, että ruoka-avun hakeminen on vaikeaa. Pakon edessä on kuitenkin haettava apua.
– Minulla on nyt sellainen tilanne, että en saa rahaa mistään, niin on pakko käydä täällä. Välillä minulla ei ole tarpeeksi syötävää. Aluksi en tykännyt tulla tänne, se tuntuu niin vaikealle. Lopetan täällä käymisen heti, kun en tarvitse enää apua.
Nainen kertoo, että ruoka-avun hakeminen seurakunnalta tuntuu kuitenkin helpompaa kuin sukulaisilta.
Toinen ruokakassin hakija kertoo saavansa pientä viikkorahaa holhoojalta.
– Välillä hän sanoo, että nyt on rahat vähissä ja kyllä sitä ruokaa tarvitaan. Kassin sisällöstä on erinomainen apu. Haluan yleensä jotain maito- ja lihatuotteita, niistä ole erittäin iloinen. Nyt saan juhannukseksi ainakin ihanan dippikastikkeen ja maitokaakaon.
Kassin saamiseksi ei tarvitse selitystä
Ruokakassien hakijoissa on paljon ihmisiä yhden hengen talouksista, työttömiä, eläkeläisiä ja maahanmuuttajia. Viime aikoina avunhakijoissa on ollut ukrainalaisia. Selitystä ruokakassin saamiseksi ei tarvita.
– Jotkut haluavat kyllä kertoa taustoistaan, mutta sitä ei tarvita. Monet kertovat taloushuolista tai ihmissuhdeongelmista, kertoo Kortemaa.
Kortemaan mukaan osa ruokakassin hakijoista saattaa kokea tilanteen noloksi ja tuntea epäonnistumisen tunnetta, kun eivät ole selvinneet omillaan.
Kortemaa tietää, että todellinen ruokakassien tarve on Hämeenlinnassakin suuri. Kasseja jakaa Vapaaseurakunnan lisäksi Helluntaiseurakunta, Pelastusarmeija, Ortodoksikirkko ja Adventtikirkko, sekä evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyö.
Jotkut kiertävät hakemassa kasseja useammastakin paikasta, mutta Kortemaan mielestä se hankaloittaa ruokakassien määrän arvioimista, eli toisinaan kassit saattavat loppua kesken.
Juhannusjuhlintaan kassi ei riitä
Vaikka ruokakassi sisältää monenlaista ruokatarviketta, juhannusjuhlan pöytää sillä ei yksinään kateta.
– Ei tämän kassin sisältö siihen riitä. Kassissa on ruokaa yhdelle ihmiselle muutamaksi päiväksi, mutta ei se gourmet-ateriaa juhannukseksi tuo, myöntää Arto Kortemaa.
Juhannuksen vietto voi hänen mukaansa näkyä ensi viikon kassijaossa, sillä tällä viikolla rahatilanne on monilla pysynyt vielä tavanomaisena.
– Voi olla, että juhannusta vietetään vanhasta tottumuksesta ja ensi viikolla on enemmän nälkä. Meillä ei kuitenkaan ole siihen tämän viikkoista parempaa vastausta, ellei kaupoissa ole varustauduttu niin, että sieltä tulee meille enemmän tavaraa.
Lue myös: