Kalajoen Rautiosta viime heinäkuussa 2021 alkaneessa metsäpalossa tuli nieli talousmetsää ahnaasti yli kahdensadan hehtaarin verran.
Suurin osa metsistä kuului Kalajoen seurakunnalle.
Kalajoen seurakunnan talouspäällikkö Riika Nevanperä kertoo, että vaikka palo oli šokki, seurakunnassa piti miettiä, mikä olisi järkevin ratkaisu palaneelle metsälle.
– Metsänhoitoyhdistyksen kanssa neuvoteltaessa kävi ilmi, että paloalueen suojelu olisi yksi varteenotettava vaihtoehto. Loppujen lopuksi noin puolet palaneesta alueesta suojeltiin, kertoo Nevanperä.
Nyt Kalajoen seurakunta ja Ely-keskus ovat suojelleet noin sata hehtaaria. Suojelulla pyritään saamaan alueelle monimuotoinen hyönteistö ja kasvusto
Suojelu on voimassa kaksikymmentä vuotta, minkä jälkeen arvioidaan, jatketaanko sitä vai palautetaanko suojeltu alue metsätalouskäyttöön.
Lue seuraavaksi: Hallitsematon tulimyrsky söi Kalajoen metsän viikossa – tuli pärjää talveen ja tuuli voi sytyttää sen uudelleen milloin vain
Kulokauniainen ja Huhtakurjenpolvi
Palaneen metsäalueen suojelulla on tarkoitus tarjota elintilaa paloalueilla eläville hyönteisille.
Itä-Suomen Yliopiston metsäekologian professori Jari Kouki kertoo, että heti metsäpalon jälkeen palopaikalle saapuu hiiltyneen puun perässä lähistöltä olleista edellisen vuoden paloalueilta selkärangattomia ja kovakuoriaisia.
Esimerkiksi kulokauniainen on hyönteinen, joka aistii herkästi infrapunan ja tulen.
– Kulokauniainen tulee jo, kun savu vielä nousee, Kouki sanoo.
Karikkeeseen puolestaan tarttuu koko joukko erilaisia sieniä.
– Huhtakurjenpolvi on kasvi, joka saattaa kukkia jo seuraavana kesänä, sanoo Kouki.
Vähän paloja – lajit vähissä?
Länsi-Suomen vähäiset metsäpalot voivat aiheuttaa sen, että Kalajoen suojellulle metsäpaloalueelle ei ehkä muodostukaan niin monimuotoista eliöstöä, kuin esimerkiksi Itä-Suomessa voisi tulla.
– Lännessä palaa niin harvoin metsää, että lajit voivat olla vähissä, Kouki sanoo.
Itä-Suomessa asiat ovat toisin, sillä runsaat metsäpalot idässä tarjoavat harvinaisille hyönteislajeille hyvin elintilaa. Myös Metsähallituksen suorittama kontrolloitu metsän polttaminen on pitänyt paloalauiden hyönteislajit hengissä.
Talousmetsissä on myös yleistynyt uudistuskeinona kulottaminen hakkuun kanssa. Silloin metsä hakataan, mutta suunnitellusti. Osa puista jätetään pystyyn, jotta ne voidaan polttaa aluskasvillisuuden kanssa.
– Aika kaataa nämä poltetut puut maahan ja maadottaa, kertoo Kouki.
Sopimukset tapauskohtaisesti
METSO-ohjelmalla kannustetaan metsänomistajia suojelemaan metsiään. Kalajoen paloalue täyttää METSO-kriteerit.
Ely-keskuksen Pohjois-Pohjanmaan Oulun yksikön päällikkö Eero Melantien mukaan metsäpaloalueiden suojelu on vielä harvinaista.
Melantien mukaan syy on ainakin osin se, että paloalueet ovat viime vuosina olleet pieniä, eikä alle neljää hehtaaria useinkaan oteta suojeluohjelmaan mukaan.
– Kaikki [suojelu]kohteet neuvotellaan tapauskohtaisesti. Aina ei päästä sopimukseen, sanoo Melantie.
2000-luvulla on suojeltu ennen Kalajokea Muhoksen 70 hehtaarin ja Haukiputaan 30 hehtaarin alueet.
Suojelussa metsänhoidollisia tavoitteita tärkeämpiä ovat metsän monimuotoisuustavoitteet, palolajiston suojelu.
Koska metsäpalot ovat vähentyneet Suomessa 1970-luvulta, suojelulla pyritään varmistamaan, että paloalueista hyötyville hyönteisille riittäisi elintilaa.
– Nämä ovat hyvin erilaisia lajeja, ja ensimmäiset palosta hyötyvät hyönteiset saattavat tulla jo palopaikalle, vaikka palo on käynnissä. Ne haistavat palon pitkänkin matkan päästä.
Hyönteisten lisäksi paloalueelle tulee lintuja niiden perässä. Myös taimisto alkaa kasvaa.
– Tälle alueelle luontoarvot tulivat palon myötä, Melantie sanoo.
Lue seuraavaksi: Poikkeuksellisen suuri maastopalo osui toisen kerran Kalajoelle – iso roihu koettiin myös 50 vuotta sitten, ja tulevaisuudessa palojen määrä kasvaa
Päätös suojelusta tehdään metsäpohjan puun tuottokyvyn mukaan.
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan metsäasiantuntija Petri Karppinen kertoo, että neuvoteltaessa Kalajoen paloalueesta eri vaihtoehtoja vertailtiin
– Suojeluun valikoitui palaneesta alueesta noin puolet, Kauppinen sanoo.
Suojelupäätös tehdään alueen metsäpohjan ja sen puuntuottokyvyn mukaan.
– Todennäköistä on että Kalajoen suojelualueella kasvaa kahdenkymmen vuoden päästä hieskoivu, kertoo Karppinen.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 28. kesäkuuta kello 23 asti.