Hyppää sisältöön

Kalajoen metsäpaloalueesta suojeltiin puolet harvinaistuvien hyönteisten elinympäristöksi – asiantuntija: "Tälle alueelle luontoarvot tulivat palon myötä"

Osa palosta hyötyvistä hyönteisistä haistaa savun jo kaukaa ja lentää paikalle saman tien. Hyönteiset houkuttelevat perässään linnut. Suojelun tavoite onkin varmistaa alueen luonnon monimuotoisuus.

Hiiltynyttä metsänpohjaa metsäpalon jäljiltä.
Osa hyönteisistä haistaa metsäpalon kaukaakin ja lentää alueelle. Niitä seuraavat linnut, kertoo Ely-keskuksen Pohjois-Pohjanmaan Oulun yksikön päällikkö Eero Melantie.
Ely-keskuksen Pohjois-Pohjanmaan Oulun yksikön päällikkö Eero Melantien tapasi toimittaja Kaje Komulainen.

Kalajoen Rautiosta viime heinäkuussa 2021 alkaneessa metsäpalossa tuli nieli talousmetsää ahnaasti yli kahdensadan hehtaarin verran.

Suurin osa metsistä kuului Kalajoen seurakunnalle.

Kalajoen seurakunnan talouspäällikkö Riika Nevanperä kertoo, että vaikka palo oli šokki, seurakunnassa piti miettiä, mikä olisi järkevin ratkaisu palaneelle metsälle.

– Metsänhoitoyhdistyksen kanssa neuvoteltaessa kävi ilmi, että paloalueen suojelu olisi yksi varteenotettava vaihtoehto. Loppujen lopuksi noin puolet palaneesta alueesta suojeltiin, kertoo Nevanperä.

Nyt Kalajoen seurakunta ja Ely-keskus ovat suojelleet noin sata hehtaaria. Suojelulla pyritään saamaan alueelle monimuotoinen hyönteistö ja kasvusto

Suojelu on voimassa kaksikymmentä vuotta, minkä jälkeen arvioidaan, jatketaanko sitä vai palautetaanko suojeltu alue metsätalouskäyttöön.

Kulokauniainen ja Huhtakurjenpolvi

Palaneen metsäalueen suojelulla on tarkoitus tarjota elintilaa paloalueilla eläville hyönteisille.

Eero Melantie (vasemmalla), Riika Nevanperä ja Petri Kauppinen ovat kaikki sitä mieltä että suojelupäätös oli oikea. Mutta kahdenkymmenen vuoden kuluttua sen sitten vasta oikeasti näkee. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Itä-Suomen Yliopiston metsäekologian professori Jari Kouki kertoo, että heti metsäpalon jälkeen palopaikalle saapuu hiiltyneen puun perässä lähistöltä olleista edellisen vuoden paloalueilta selkärangattomia ja kovakuoriaisia.

Esimerkiksi kulokauniainen on hyönteinen, joka aistii herkästi infrapunan ja tulen.

– Kulokauniainen tulee jo, kun savu vielä nousee, Kouki sanoo.

Karikkeeseen puolestaan tarttuu koko joukko erilaisia sieniä.

– Huhtakurjenpolvi on kasvi, joka saattaa kukkia jo seuraavana kesänä, sanoo Kouki.

Ilmasta näkee kuinka palo on edennyt maastopalona ja monet puut ovat jääneet pystyyn. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Vähän paloja – lajit vähissä?

Länsi-Suomen vähäiset metsäpalot voivat aiheuttaa sen, että Kalajoen suojellulle metsäpaloalueelle ei ehkä muodostukaan niin monimuotoista eliöstöä, kuin esimerkiksi Itä-Suomessa voisi tulla.

– Lännessä palaa niin harvoin metsää, että lajit voivat olla vähissä, Kouki sanoo.

Itä-Suomessa asiat ovat toisin, sillä runsaat metsäpalot idässä tarjoavat harvinaisille hyönteislajeille hyvin elintilaa. Myös Metsähallituksen suorittama kontrolloitu metsän polttaminen on pitänyt paloalauiden hyönteislajit hengissä.

Talousmetsissä on myös yleistynyt uudistuskeinona kulottaminen hakkuun kanssa. Silloin metsä hakataan, mutta suunnitellusti. Osa puista jätetään pystyyn, jotta ne voidaan polttaa aluskasvillisuuden kanssa.

– Aika kaataa nämä poltetut puut maahan ja maadottaa, kertoo Kouki.

Eero Melantie muistaa 1970-luvun alussa olleen suuren metsäpalon Kalajolella. Hänen isä oli kerännyt talkooporukan kottikärräämään betonia talon perustusten valua varten, ja vähän ennen kuin betoni oli tullut paikalla, niin palopäälikkö määräsi osan talkooporukasta metsäpaloa sammuttamaan. Sen verran miehiä jäi että valu saatiin tehtyä. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Sopimukset tapauskohtaisesti

METSO-ohjelmalla kannustetaan metsänomistajia suojelemaan metsiään. Kalajoen paloalue täyttää METSO-kriteerit.

Ely-keskuksen Pohjois-Pohjanmaan Oulun yksikön päällikkö Eero Melantien mukaan metsäpaloalueiden suojelu on vielä harvinaista.

Melantien mukaan syy on ainakin osin se, että paloalueet ovat viime vuosina olleet pieniä, eikä alle neljää hehtaaria useinkaan oteta suojeluohjelmaan mukaan.

– Kaikki [suojelu]kohteet neuvotellaan tapauskohtaisesti. Aina ei päästä sopimukseen, sanoo Melantie.

Toimittaja Kaje Komulainen seisoo Kalajoen metsäpaloalueella, ympärillä on karun näköistä paloaluetta.
Toimittaja Kaje Komulainen kokeili Kalajoen metsäpaloalueella, miten männynsiemeniä istutetaan.

2000-luvulla on suojeltu ennen Kalajokea Muhoksen 70 hehtaarin ja Haukiputaan 30 hehtaarin alueet.

Suojelussa metsänhoidollisia tavoitteita tärkeämpiä ovat metsän monimuotoisuustavoitteet, palolajiston suojelu.

Koska metsäpalot ovat vähentyneet Suomessa 1970-luvulta, suojelulla pyritään varmistamaan, että paloalueista hyötyville hyönteisille riittäisi elintilaa.

– Nämä ovat hyvin erilaisia lajeja, ja ensimmäiset palosta hyötyvät hyönteiset saattavat tulla jo palopaikalle, vaikka palo on käynnissä. Ne haistavat palon pitkänkin matkan päästä.

Hyönteisten lisäksi paloalueelle tulee lintuja niiden perässä. Myös taimisto alkaa kasvaa.

– Tälle alueelle luontoarvot tulivat palon myötä, Melantie sanoo.

Päätös suojelusta tehdään metsäpohjan puun tuottokyvyn mukaan.

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan metsäasiantuntija Petri Karppinen kertoo, että neuvoteltaessa Kalajoen paloalueesta eri vaihtoehtoja vertailtiin

– Suojeluun valikoitui palaneesta alueesta noin puolet, Kauppinen sanoo.

Suojelupäätös tehdään alueen metsäpohjan ja sen puuntuottokyvyn mukaan.

– Todennäköistä on että Kalajoen suojelualueella kasvaa kahdenkymmen vuoden päästä hieskoivu, kertoo Karppinen.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 28. kesäkuuta kello 23 asti.

.
.