Hyppää sisältöön

Heikki Turunen menetti tärinätaudin takia työkykynsä ja tappelee nyt oikeuksistaan – monet ammattitaudit jäävät diagnosoimatta

Useita ammattitauteja jää paitsi löytymättä ja löytyneitäkään ei aina ilmoiteta eteenpäin. Kukaan ei tiedä ongelman laajuutta.

Heikki Turunen kertoo tärinätaudin vaikutuksista.
Heikki Turunen kertoo tärinätaudin vaikutuksista.

Heikki Turusen,57, etusormet vapisevat. Nivelet ovat taipuneet sormista. Käsien hermoradat ovat vaurioituneet. Kun on alle 20 astetta lämmintä, kädet ovat ranteisiin asti kylmät. Kädet myös puutuvat herkästi.

– Minulla on pitkä työura takana. Vaiva kehittyi pikku hiljaa salakavalasti. Kun se huomattiin, oli jo liian myöhäistä.

– Tiedän kohtalotovereita, joilla ei ole ollut edes ollut ammattiliiton tukea niin kuin itse olen saanut apua Rakennusliitosta. He eivät ole saaneet minkäänlaista oikeutta, sanoo lääkärinlausuntoja kuvassa lukeva Heikki Turunen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Oireet liittyvät ammattitautiin nimeltä tärinätauti. Pitkäkestoinen käsiin kohdistuva tärinä (siirryt toiseen palveluun) voi aiheuttaa sen.

Helsingin yliopiston kliininen opettaja Heidi Furu kertoo, että tutkimukset näyttävät, että monet ammattitaudit ovat alidiagnosoituja Suomessa eli niitä ei löydetä ajoissa.

– Ammattitauteja jää paitsi löytymättä ja niitä löytyneitäkään ei ilmoiteta eteenpäin, mutta kukaan ei tiedä ongelman laajuutta.

Ongelman laajuutta ei tiedetä, koska on ylipäänsä mahdotonta tietää paljonko tapauksia jää tunnistamatta.

Viimeisin Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisterin ammattitautijulkaisu (siirryt toiseen palveluun)on aineistovuodelta 2018. Siinä kerrotaan, että yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli meluvamma. Tärinätauti oli työikäisten seitsemänneksi yleisin ammattitauti 34 tapauksella.

Tärinätauti yksi alidiagnosoiduista ammattitaudeista

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kirsi Koskela kertoo sähköpostitse, että useiden eri ammattitautien osalta on kuitenkin todennäköistä alidiagnostiikkaa eli ammattitauti jää kokonaan diagnosoimatta tai ammattitautidiagnoosi viivästyy.

– Tärinätaudin osalta on todennäköisesti merkittävää alidiagnostiikkaa. Arvio perustuu toisaalta tutkimushanketuloksiin, mutta myös siihen, että tyypillisesti ammattitautitutkimuksiin ohjatuilla henkilöillä on ollut tärinätautiin viittaavia oireita useiden vuosien ajan, Koskela kertoo.

Helsingin yliopiston Heidi Furu kertoo, että ammattitauti jää löytymättä tutkimusten valossa ainakin tärinätaudin, ammattiastman ja liuotinaivosairauden kohdalla, mutta todennäköisesti se koskee muitakin ammattitauteja.

Syynä tähän on se, että vaikka Suomessa on Furun mukaan asiat ammattitautien suhteen lähes parhaiten maailmassa, terveystarkastuksissa keskitytään kansantautien ehkäisyyn ja elämäntapoihin ammattitautien seulonnan sijaan.

– Ajattelen sen niin, että jokainen sairastuminen työstä on turha. Kenenkään ei pitäisi sairastua työstään.

Oireita tuli jo 90-luvun alussa

Ensimmäisen kerran tähän ammattitautiin viittaavia oireita alkoi tulla Turuselle jo 1990-luvun alussa. Turunen työskenteli alkuun maanrakennuskoneen kuljettajana sekä sen jälkeen louhintatyössä. Täriseviä paineilmakoneita käytettiin hänen työuransa alussa paljon, sitten tulivat kalliolouhinnassa käytetyt piikkauskoneet. Staattiset työliikkeet toistuivat jatkuvasti.

– Rakennustyömiehet ja purkutyöntekijät ovat vaaravyöhykkeessä, koska he käyttävät piikkauskoneita paljon.

15 vuotta sitten lääkäri alkoi kiinnittämään huomiota Turusen oireisiin.

– Hän rupesi siitä puhumaan, että sinulle on aiheutunut selvästi vaurio, mutta en itse kiinnittänyt niihin huomiota. Halusin tehdä työtä, ja jatkaa sitä, kun siitä työstä tykkäsin kuin sika limpusta. Se työ oli niin rakas ja tärkeä.

– Meilläkin louhintapuolella sitä työtä teki sen verran sitkeitä kavereita, että ei siellä ensimmäisenä juostu lääkäriin, kun vesitippa tippui nenästä, vaan kyllä siellä veri rupeaa lentämään ennen kuin mentiin lääkäriin, sanoo tärinätautiin sairastunut Heikki Turunen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Työnantaja oli Turusen mukaan hyvä, eikä siinä ollut mitään valittamista.

– Työnantajat ja työntekijätkään eivät välttämättä itse ole tienneet, mitä tärinää aiheuttavien koneiden käytöstä voi aiheutua.

Vuonna 2017 Turunen oli jo jäänyt työelämästä pois ja hänen ammattitautiaan alettiin tutkia tarkemmin.

Vuosien taistelu oikeudessa

Tärinätaudin lisäksi Turusella on diagnosoitu lukuisia muitakin sairauksia. On vakava masennus, diabetes, nivelvaivoja, keliakia, munuaisten vajaatoiminta sekä verenpainetauti. Hänellä on myös spasmodisen dysfonia. Siinä äänihuulten kiristyminen ja krampit saavat äänen pätkimään. Sen takia hän ei voi käydä esimerkiksi kahvilassa normaalia keskustelua. Se johtuu Turusen mukaan siitä, että hänen työpaikallaan äänenvoimakkuus oli jopa 126 desibeliä.

– Työskentelin myös panostajana ja kyllä se oli henkisesti rasittavaa, kun ei porukka kuullut kunnolla mitään.

Turunen on jo vuosien ajan halunnut päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän näyttää yli kahden senttimetrin paksuista nivaskaa papereita, joissa on useiden lääkäreiden lausuntoja hänen työkyvyttömyydestään.

Heikki Turunen kyseenalaistaa, että jos lääkärinlausunnot hänen terveydentilastaan laittaa työnantajan eteen, niin miksi kukaan järkevä työnantaja palkkaisi hänen kaltaisensa ihmisen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Turusen mukaan asia meni vakuutusyhtiön käsittelyyn vuonna 2019. Tämän jälkeen Turunen kertoo käyneensä kolmen vuoden ajan lääkäreillä ja lisätutkimuksissa. Vakuutusoikeudesta tuli kielteinen päätös 16. toukokuuta eli hänet nähdään vakuutusoikeudessa osatyökykyisenä. Siinä lukee, ettei Turusella ole valitusoikeutta.

Turunen on syvästi pettynyt vakuutusoikeuden päätökseen.

– Onhan se masentanut hyvin voimakkaasti ja tulotaso on romahtanut murto-osaan.

Turunen kertoo aina maksaneensa vakuutusmaksunsa, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle hän ei vain pääse.

– Nyt olen itse maksanut aika kalliin hinnan. Joudun tappelemaan oikeuksistani.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 30.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

.
.