Hyppää sisältöön

Viron Kaja Kallas maalasi hurjia uhkakuvia Tallinnan tuhosta – pelko Venäjän hyökkäyksestä on liioiteltu, mutta aito, arvioivat asiantuntijat

Viron pääministeri Kaja Kallas varoitti, että jos Venäjä hyökkäisi maahan, se "pyyhittäisiin pois kartalta". Kallaksen tavoitteena on saada Nato-mailta lisäjoukkoja Madridin huippukokouksessa, asiantuntijat uskovat.

Viron pääministeri Kaja Kallas toivoi Financial Times -lehdessä lisää ja pysyvämpiä Nato-joukkoja Baltiaan. Kuva: Greert Vanden Wijngaert / Lehtikuva

Viron pääministeri Kaja Kallas sanoi keskiviikkona Financial Timesille (siirryt toiseen palveluun), että Viro ja Tallinnan vanhakaupunki “pyyhittäisiin pois kartalta”, jos Venäjä hyökkäisi maahan ja Nato puolustaisi Viroa nykyisten suunnitelmien mukaan.

Kallaksen viesti on ajoitettu strategisesti Naton Madridin-huippukokouksen alle, uskoo turvallisuuspolitiikkaa tutkinut Helsingin yliopiston valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä. Viro, Latvia ja Liettua ovat esittäneet toiveita Nato-joukkojen lisäämisestä johdonmukaisesti jo vuosien ajan.

– Siellä halutaan korostaa Naton pysyvän läsnäolon merkitystä Baltiassa, Särkkä sanoo.

Kallas syyttää Natoa siitä, että hänen mukaansa Naton suunnitelma olisi “menettää maa ja vapauttaa se jälkikäteen”. Särkän mukaan Kallaksen pahimmat uhkakuvat Viron pyyhkimisestä maailmankartalta ovat todennäköisesti liioiteltuja.

– Minusta tällaiset huolet ovat turhia. Ikään kuin ei oltaisi valmiita puolustamaan Baltiaa – se ei pidä paikkaansa. Uskon, että Nato kyllä ottaa yhteisen puolustuksen varsin tosissaan.

Baltia kykenisi puolustautumaan

Nykyisin Baltiassa on tuhat ulkomaista Nato-sotilasta per maa useista eri jäsenmaista. Lisäksi Nato-maat ovat sijoittaneet omiin maihinsa joukkoja, jotka ovat valmiudessa lähtemään Baltiaan.

Eri maista tulevien, kiertävien joukkojen on ajateltu korostavan sitä, että Nato-maat kantavat yhdessä vastuuta toistensa puolustamisesta. Ne toimivat "ansalankana", joka laukeaisi vieraan vallan hyökätessä.

Nykyiset Baltiaan sijoitetut Nato-joukot ovat sen verran pienet, etteivät ne yksin pystyisi torjumaan täysimittaista hyökkäystä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula sanoo, että Viron huolet ovat ymmärrettäviä. Koivula kuvattuna tammikuussa 2022. Kuva: Sakari Piippo / Yle

– Siellä kysytään, että jos meille kävisi sama kuin Ukrainalle, miten me kestäisimme sen. Viron huoli on ymmärrettävä ja herättää myötätuntoa, Koivula sanoo.

Baltian puolustus nojaa voimakkaasti Natoon, mutta ei ole kuitenkaan kokonaan sen varassa, Koivula sanoo.

Koivula muistuttaa, että Baltian maat, etenkin Viro, ovat panostaneet oman kansallisen puolustuksensa vahvistamiseen viime vuosina. Myös Ukraina on osoittanut, ettei maata valloiteta tuosta vain, jos maanpuolustustahtoa on.

– En vähättelisi Baltian maiden kykyä puolustaa itse itseään. Eivät ne varmasti ihan suupala olisi, Koivula sanoo.

Virolla on paljon toiveita myös Suomelle

Baltian ja ylipäätään itäisen Euroopan puolustaminen on yksi puheenaiheista ensi viikolla Naton huippukokouksessa Madridissa.

Viron pääministeri Kallas on ehdottanut, että Baltiassa ulkomaisia sotilaita olisi 3 000–5 000 per maa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi 16. kesäkuuta Naton puolustusministerien kokouksessa, että Nato on tuplannut taisteluosastojen määrän Itä-Euroopassa ja vahvistanut Baltian puolustusta viime kuukausina. Stoltenberg sanoi myös olevansa vakuuttunut, että jäsenmaat lupaavat riittävästi joukkoja Baltiaan jo ennen huippukokousta.

Uutistoimisto Reutersin (siirryt toiseen palveluun) mukaan ainakin Britannia, Yhdysvallat ja Saksa ovat jo luvanneet lisäjoukkoja tai -kalustoa Baltian maihin.

Helsingin yliopiston tutkija, valtiotieteen tohtori Iro Särkkä uskoo, että Kallaksen ulostulo on ajoitettu tarkoituksella juuri ennen Naton huippukokousta. Kuva: Helsingin yliopisto

Virolla on paljon toiveita myös Suomen ja Ruotsin tulevan jäsenyyden suhteen, sanoo Särkkä. Viro on jo toivottanut Suomen ja Ruotsin lämpimästi osaksi puolustusliittoa.

– Virolla on varmasti toiveita saada Suomelta erilaisia kontribuutioita, Särkkä sanoo ja mainitsee esimerkkinä Naton ilmavalvonnan.

Koivulan mukaan Virossa uskotaan, että jo pelkkä Suomen jäsenyys olisi tehokas pelote Venäjälle.

– Pelkästään jo se, että huolehtisimme omasta alueestamme, suojelisi myös Baltiaa.

Kaikki toiveet tuskin toteutuvat

Koivula uskoo, että Madridin kokouksessa vahvistetaan puolustusliiton läsnäoloa Baltiassa. Kaikki Viron, Latvian ja Liettuan toiveet kuitenkaan tuskin toteutuvat.

Ukrainan tukeminen vie Nato-mailta valtavasti resursseja vielä pitkään, Koivula muistuttaa. Myös muut Itä-Euroopan maat ovat toivoneet Naton läsnäolon lisäämistä maaperällään.

– Ottajia on paljon, Koivula toteaa.

Natolla on Venäjän lisäksi muitakin nousevia turvallisuushuolia esimerkiksi Kiinassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, Koivula muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

.
.