Hyppää sisältöön

Maailmalla leviävää lintuinfluenssaa on Suomessa jo Lappia myöten – terveysviranomaiset neuvovat välttämään kuolleeseen lintuun koskemista

Parin viime vuoden aikana Suomessa on lintuinfluenssaa todettu hiukan alle sadalla luonnonvaraisella linnulla ja nisäkkäällä. Niistä eteläisin on ollut kyhmyjoutsen Hangossa ja pohjoisin maakotka Lapissa.

Pesään kuollut maakotkan poikanen Posiolla kesäkuussa 2021. Höyhenpukuisen kotkanpoikasen raadon edessä kurjenpoikasen ja jäniksen raadot, jotka kotkauros on tuonut poikaselle. Kuva: Jani Suua

Lintuinfluenssa yleistyy myös Suomessa ja on siirtynyt jo nisäkkäisiin. Tähän asti tuhoisin lintuinfluenssatapaus on viime vuodelta Janakkalasta, jossa tuhansia sairastuneita tarhattuja fasaaneita jouduttiin lahtaamaan.

Ruokaviraston tutkimat tartunnat luonnonlinnuilla ovat olleet vakavaa tautia aiheuttavaa korkeapatogeenista H5N1 ja H5N8 virusta.

Eniten tapauksia todettiin viime vuonna, jolloin tartuntoja löytyi 67 villilinnulta. Tänä vuonna tähän mennessä on varmistettu 11 tapausta.

Tartuntoja on todettu lajeista ainakin sinisorsalla, kanahaukalla, naakalla, laulujoutsenella, kyhmyjoutsenella, valkoposkihanhella, kanadanhanhella, tundrahanhella, merimetsolla, harmaalokilla, kalalokilla, harmaahaikaralla, isokoskelolla, viirupöllöllä ja luonnonvaraisella fasaanilla.

Lintujen lisäksi tautia on todettu kahdella ketulla, yhdellä saukolla ja yhdellä ilveksellä.

Suurin osa tapauksista on etelärannikolta.

Lapissa kuoli maakotkan poikanen

Suomessä pohjoisin todettu tartunta on Lapista. Metsähallituksen erätarkastaja Jani Suua löysi viime vuonna kesäkuussa lintuja rengastaessaan Posiolla kuolleen maakotkan poikasen pesältä.

– Posiolla kiipesin eräälle pesälle. Kun pääsin pesän tasalle niin huomasin, että pesässä on kuollut maakotkan poikanen.

Suua epäili linnun kuolleen nälkään, koska pesässä oli syömätön kurjenpoikanen ja jänis. Näin voi käydä, jos poikaselle saaliin paloitteleva naaras kuolee eikä poikanen vielä kykene itse paloittelemaan uroksen toimittamaa saalista. Uros ei kotkaperheessä paloittele, se vain saalistaa.

Suua päätti kuitenkin lähettää kuolleen maakotkan poikasen Ruokavirastoon tutkittavaksi, koska merikotkien kohdallakin sellainen ohje on.

Tulos oli yllätys.

Linnunraadosta todettiin Ruokaviraston tutkimuksissa korkeapatogeenisen H5N1 lintuinfluenssavirus. Tieto vakavaa tautia aiheuttavan viruksen löytymisestä kotkanpoikasesta hätkäytti myös siksi, että virus voi tarttua ihmiseen.

Suua oli kuitenkin toiminut varovasti eikä riskiä ollut. Myöhemmin hänellä on ollut hengityssuojain valmiina siltä varalta, että pesässä on kuolleita lintuja.

Todetut tapaukset vain jäävuoren huippu

Bird Life Finlandin suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi arvioi lintuinfluenssatartuntojen määrän Suomessakin huomattavasti suuremmaksi kuin tilastot kertovat.

– Todetut tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Ne perustuvat ihmisten löytämiin ja tutkimuksiin lähettämiin raatoihin.

Lehtiniemen mukaan Suomen tapaukset koskevat valtaosin taajamista tavattuja suurikokoisten lajien raatoja. Kun ihminen löytää kuolleen joutsenen, hanhen tai petolinnun, se toimitetaan todennäköisemmin tutkimuksiin. Pienempiin lintuihin ei kiinnitetä taajamissakaan samalla tavalla huomiota.

– Taajamien ulkopuolella valtaosa kuolleista linnuista jää ihmisiltä näkemättä ja häviää pian petojen ja raadonsyöjien suihin.

Älä koske kuolleisiin eläimiin, ilmoita eläinlääkärille

Vakavaa tautia aiheuttava lintuinfluenssa voi tarttua myös ihmiseen. Ruokavirasto neuvoo olemaan koskematta kuolleisiin lintuihin. Myös koirat ja kissat on syytä pitää erillään linnuista, sillä virus tarttuu myös nisäkkäisiin.

– Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Ihminen voi saada lintuinfluenssatartunnan sairastuneesta linnusta, linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä, kertoo eläintautivirologian asiantuntija Tuija Gadd Ruokavirastosta.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta pitää epätodennäköisenä, että lintuinfluenssasta kehittyisi ihmisten välillä leviävä tartuntatauti.

– Lintuinfluenssaviruksissa ei ole tapahtunut sellaista muutosta, joka tekee siitä helposti ihmisissä leviävän. Lintujen lintuinfluenssaepidemioiden hyvin suuren määrän huomioiden ei sellaista ilmeisesti helposti tapahdukaan.Toistaiseksi siis kaikki hyvin, mutta tarkka virusten seuranta globaalisti on erittäin tärkeää, sanoo Julkunen.

Löydetyistä kuolleista tai oudosti käyttäytyvistä luonnonvaraisista linnuista tai nisäkkäistä pitää ilmoittaa alueen virkaeläinlääkärille. Siipikarjan oireista on hoitajilla välitön ilmoitusvelvollisuus.

Oireita voivat olla esimerkiksia villieläimen huonokuntoisuus, kesyys, turvotukset tai neurologiset oireet kuten siipien roikuttaminen tai pään nykiminen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 27.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.