Hyppää sisältöön

Konfliktipuuta tuodaan Venäjältä yhä – "Tuonti sekoittaa Suomen markkinoita", sanoo sahateollisuuden puheenjohtaja

Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck sanoo, että venäläisen sahatavaran virta Suomeen sekoittaa markkinoita. Samaan aikaan sahojen kova nousukiito on ohi, sillä inflaatio jarruttaa rakentamista ja korona-ajan tee se itse -remontointi jäi taakse.

Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck harmittelee, että Venäjän-tuonti sotkee yhä markkinoita. Sahojen viime aikojen kova kysyntä on laantumassa inflaation takia. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Sneck on harmissaan siitä, että Venäjältä tulee yhä sahatavaraa Suomeen.

– Venäläistä sahatavaraa virtaa vielä todella paljon markkinoille huolimatta siitä, että rajoitukset tulivat voimaan jo huhtikuun alussa.

Hänen mukaansa alalla odotettiin venäläisen puutavaran poistuvan kokonaan markkinoilta, kun venäläisen puun sertifioinnit loppuivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Sahatavaran tuonti EU-alueelle loppuu 10.7. mutta nyt sitä ennen on tuotu ihan ennätysmääriä. Ne sotkevat kyllä pahasti markkinatilannetta.

EU pakotteet kieltävät Venäjän tuonnin kokonaan 10. heinäkuuta, kun siirtymäaika päättyy. Suuri osa metsäteollisuuden yrityksistä ilmoitti kuitenkin lopettavansa Venäjän-tuonnin miltei heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lisäksi sertifiointeja ylläpitävät järjestöt PECF ja FSC sulkivat venäläisen ja valkovenäläisen puun ja puutuotteet sertifikaattien ulkopuolelle maaliskuussa. Päätökseen liittyi kuukauden siirtymäaika. Venäläispuusta tuli konfliktipuuta, jota yritysten ei pidä vastaanottaa (siirryt toiseen palveluun). Valtaosa Suomeen tuotavasta puusta on PECF:n alkuperäsertifioinnin piirissä.

Vaikka tuonti ei ole vielä kiellettyä, halvempi venäläinen sahatavara vääristää kilpailua niiden haitaksi, jotka ovat lopettaneet tuonnin.

Sneckin mukaan sahatavaraa on tuotu sertifioimattomana ja isoja määriä.

– Osa sanoo rehellisestikin tuovansa ja he kertovat sitten, että se on sertifioimatonta, mutta kyllä tuntuma on se, että näitä sertifiointeja hieman kierretään.

Sneck peräänkuuluttaa sahatavaran ostajilta vastuuta.

– Asiakkailla pitäisi olla sen verran vastuuta, että he valitsevat tuotteita, jotka on tuotettu sellaisissa paikoissa, että se on moraalisesti oikein, Sneck sanoo.

Venäläisen puutavaran kuljetukset ovat vaikeutuneet, koska venäläisten laivojen pääsy EU:n satamiin on estetty.

Tuonti nousi ennätysmäärään maaliskuussa

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan sahatavaran tuonti Venäjältä kasvoi maaliskuussa tuntuvasti: viime vuoden maaliskuussa sahatavaraa tuotiin 47 000 kuutiometriä ja tämän vuoden maaliskuussa 76 000 kuutiometriä. PTT kuitenkin arvioi (siirryt toiseen palveluun), että huhti–toukokuussa sahatavaran ja vanerin tuonti todennäköisesti väheni.

PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo, että Venäjän-tuonnissa on kyse aiemmin tehtyjen sopimusten pitämisestä.

– Isot firmat vähensivät tuontia nopeasti. Pienillä erät voivat olla hyvin suuria osuuksia tuotannosta ja ne on toimitettu sopimusten mukaisesti.

Suomen sahatavaran kulutuksesta Venäjän osuus on ollut noin 15 prosenttia, joten tuonnin tyrehtyminen tuntuu markkinoilla.

Viime vuonna Eurooppaan tuotiin Venäjältä noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Suomeen on tuotu noin puoli miljoonaa kuutiometriä ja Viroon noin miljoona. Suomen koko sahatavaratuotanto oli viime vuonna noin 12 miljoonaa kuutiometriä.

Koskisen saha on toiminut Kärkölässä yli sata vuotta. Uusi saha valmistuu vuoden kuluttua. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Inflaatio ja nikkaroinnin loppuminen hiljentävät sahoja

Koskisen saha rakentaa uutta suurta sahalaitosta vanhan lähettyville. Viime vuosien sahatavaran hyvä menekki on saanut monet sahat investoimaan. Uusimisille on tarvetta, sillä Suomen sahat ovat alkaneet jäädä teknologiassa jälkeen ruotsalaisista ja venäläisistä kilpailijoista.

Sneck työskentelee Koskisen sahateollisuuden johtajana. Hän esittelee 30 vuotta vanhaa sahaa vähän vastahakoisesti, kun uusi uljaampi saha on valmis vuoden päästä.

Tukit kulkevat vanhallakin linjalle hyvää vauhtia. Linjalla on autiota, sillä toimintaa seurataan pääosin ohjaamosta.

Yksi vääränlainen tukki tekee tenän ja runkojen tasainen meno seisahtuu. Kaksi sahatyöntekijää on pian paikalla siirtämässä puuta pois välistä ja tukkien matka jatkuu.

Saha syö tukkeja tasaisena virtana Koskisen sahalla. Linjaa seurataan pääasiassa ohjaamosta. Yksi tukki tekee kuitenkin tenän ja työntekijät käyvät siirtämässä puun pois. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Viime keväänä lautatatavaraa loppui rautakaupoista ja omakotirakentajat valittelivat kovia hintoja.

Nyt rakentamisbuumi on ohi. Sekä yksityistä että julkista rakentamista jarruttaa rakennusmateriaalien hintojen nousu. Sahatavaran menekki on kesällä hidastunut.

– Inflaation ohella näkyy se, että koronarajoitukset ovat nyt ohi ja ihmiset käyttävät rahansa mieluummin matkustamiseen kuin rakentamiseen ja remontointiin.

Sota haittaa vientiä

Sahatavaran kysyntä on laskenut eri puolilla maailmaa, myös Suomen vientimaissa. Syinä ovat muuallakin inflaation nostamat rakentamiskustannukset ja koronarajoitusten loppuminen.

Sahatavara on Suomen neljänneksi suurin vientituote. Suurimpia vientimaita ovat Japani, Britannia, Egypti, Saksa ja Ranska. Sota Ukrainassa heijastuu esimerkiksi Pohjois-Afrikan vientiin.

– Siellä on selvästi valtioilla rahat loppu ja ollaan priorisoitu tuotteita, joita saa ylipäätään tuoda. Asiakkaiden on erittäin vaikea saada tuontilupia sahatavaralle, koska valtioiden rahat halutaan säästää esimerkiksi ruoan tuomiseen.

Vanerinvalmistukseen meneviä tukkeja uitetaan 40 asteisessa vedessä. Sen jälkeen tukit siirretään Koskisen vaneritehtaaseen. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Puurakentamisen noste jatkuu, nyt vain notkahdus

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Antti Mutasen mukaan sahatavaran kysynnän laskua ennakoitiin jo keväällä, kun hintojen nousu jatkui.

– Euroopassa alettiin huhti–toukokuussa lykätä isojen rakennushankkeiden aloittamisia. Näkymät ovat synkentyneet. Sahoilla tilauskirjat näyttivät olevan täynnä, mutta syksyllä on epävarmaa, mihin tilanne heilahtaa. Varsinkin Eurooppa on kysymysmerkki.

Myös Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi, että sahateollisuuteen tulee notkahdus. Loppuvuosi 2020, koko viime vuosi ja tämän vuoden alku olivat kuitenkin niin vahvoja, että kysynnän pieni lasku on kaukana romahduksesta.

Hornen mukaan tukkikauppa ennakoi suhdanteen taittumista.

– Tukin hinta on aika korkea verrattuna viime vuoteenkin mutta myyntimäärät ovat selvästi pienempiä.

Vaikka takapakkia nyt tulisikin, sahojen investoinnit eivät ole virhearvioita, sillä useat ennustelaitokset pitävät sahojen pitkän tähtäimen näkymiä hyvn suotuisina. Puurakentaminen on nosteessa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Esimerkiksi EU:lla on puurakentamiseen kannustavia ohjelmia.

Metsäteollisuuden vientituotteista puutuotteet nousivat viime vuonna ykköseksi viennin arvolla mitattuna. Kartonki, paperi ja sellu jäivät taakse. Syynä oli sahatavaran poikkeuksellisen kova hinta viime vuonna.

Sahatavaran viennin arvo kasvaa tänäkin vuonna korkeiden hintojen takia, vaikka vientimäärät eivät juuri kasvaisikaan.

Venäjän-puuntuonnin loppuminen siirtää puun kysyntää kotimaahan, mutta se ei vielä juurikaan näy kaupankäynnissä eikä hinnoissa. Venäjältä on tuotu lähinnä koivukuitua sekä haketta.

Sahateollisuuden puheenjohtaja Tommi Sneck sanoo, että sahatavaran kysyntä on hiljentynyt kaikkialla muun muassa inflaation takia. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Koskisen sahan puupaketeista valtaosa lähtee vientiin. Tavaraa menee muun muassa Japanin talotehtaille. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Puuvirtojen kääntäminen Kiinaan ei ole Venäjälle helppoa

Puun ja puutuotteiden tuonnin loppuminen Venäjältä jakaa markkinoita uusiksi. Euroopan sahatavaran määrästä Venäjän-tuonti on edustanut noin kymmentä prosenttia

– Esimerkiksi Kiina käyttää varmaan jatkossakin venäläistä sahatavaraa mutta esimerkiksi EU-alue, Japani ja Amerikka eivät käytä, Tommi Sneck sanoo.

Luken Mutanen toteaa, että Siperian puoleisilta sahoilta on totuttu viemään sahatavaraa Kiinaan mutta Suomen lähialueilla tilanne on toinen.

– Venäjältä Eurooppaan suuntautunut vienti on lähtöisin Luoteis-Venäjältä. Niiden virtojen kääntämisestä kohti Kiinaa on Venäjällä keskusteltu. Rautatiekuljetukset voisivat olla mahdollisia mutta vastaan voi tulla kapasiteetin riittävyys.

Lisäksi tuotantoa voi olla vaikea pitää käynnissä, kun isoimmat sahat ovat länsiteknologiaa, johon ei Venäjälle nyt toimiteta varaosia. Omien varaosien ja huollon kehittäminen vie aikaa.

– Kannattaako ajaa tuotanto alas, on iso kysymys alan lehdissä Venäjällä, Mutanen sanoo.

Lue myös:

.
.