Hyppää sisältöön

Jokihelmisimpukasta jälleen uutta tietoa – toukat tykkäävät tutun joen kaloista

Raakun eli jokihelmisimpukan toukat elävät loisena kalan kiduksissa lähes ensimmäisen elinvuotensa. Tutkijoiden mukaan toukat menestyvät parhaiten oman kotijokensa alkuperäisessä lohikalakannassa.

Täysikasvuinen raakku voi elää satavuotiaaksi ja tulla aikuisen ihmisen kämmenen kokoiseksi. Kuvassa kolme raakun poikasta ja täysikasvuinen raakku. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Jyväskylän yliopiston simpukkatutkimuksissa on saatu taas uutta tietoa raakun eli jokihelmisimpukan elintavoista.

Tutkijat ovat havainneet, että raakun toukat menestyvät parhaiten oman kotijokensa alkuperäisessä lohikalakannassa.

Jokihelmisimpukan toukat elävät loisena kalan kiduksissa lähes ensimmäisen elinvuotensa.

Jo aiemmin Jyväskylän yliopisto on selvittänyt, että raakun toukat tarttuvat ainoastaan lohen tai taimenen kiduksiin. Nyt tutkimus osoittaa, että toukat kasvavat parhaiten oman kotijokensa kalassa.

Alkuperäisten vaelluskalakantojen häviäminen on näin uhka myös jokihelmisimpukalle.

Tutkimushavainto vahvistaa käsitystä siitä, että lohi-istutuksissa pitää suosia alkuperäisiä kalakantoja, ja niiden luonnollinen nousuvaellus jokiinsa pitäisi turvata.

Tutkimus tehtiin vertailemalla lohijokia keskenään ja taimenjokia keskenään tartuttamalla raakun toukkia sekä oman kotijoen että vieraiden jokien kalakantaan. Kokeet tehtiin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun joilla ja puroilla.

– Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme osoittaneet, että raakun toukat pystyvät tarttumaan ainoastaan lohen tai taimenen kiduksille ja että suurissa lohijoissa raakuille paras isäntä on lohi ja pienemmissä puroissa taimen. Tässä tutkimuksessa halusimme selvittää, ovatko raakut sopeutuneet nimenomaan paikalliseen, oman kotijokensa lohikalakantaan, kertoo Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen johtaja, professori Jouni Taskinen.

Raakku on uhanalainen ja monin paikon hävinnyt Suomen luonnosta 1950-luvulta alkaneesta rauhoituksesta huolimatta.

Vesivoiman tuottamiseksi rakennetut padot ovat estäneet kalojen vaellukset, jonka seurauksena monet lohi- ja taimenkannat on lähes menetetty.

Vesivoiman kalataloudelle aiheuttamia menetyksiä on kompensoitu niin sanotuilla velvoiteistutuksilla.

Jyväskylän yliopisto kertoo tiedotteessaan, että nyt saadut raakkututkimustulokset osoittivat, että jos istutuksissa käytetään muuta kuin joen alkuperäistä lohikalakantaa, istutukset eivät välttämättä ole niin hyödyllisiä raakulle. Jos istutukset tapahtuvat merialueelle ilman että kalat palaavat kudulle kotijokeensa, ei sekään auta raakkua.

Lue myös:

Mustionjokeen tulossa lisää Jyväskylässä kasvatettuja raakkuja – alkuperäiset raakut eivät ole lisääntymiskykyisiä elinympäristön heikennyttyä

Jokihelmisimpukan poikasten talvenkestävyys testissä – noin puolen sentin mittaiset poikaset talvehtivat reikälevyissä lähellä joen pohjaa

Jokisimpukoiden lemmenloma Konneveden tutkimusasemalla onnistui – Ähtävänjoen raakkukanta pelastuu

Erittäin uhanalaisia raakun poikasia palautetaan kotikonnuille Ähtävän- ja Mustionjokeen: "Nyt testataan koeputkipoikasten selviytymistä jokivedessä"

Raakku, Suomen vanhin eläin, on kuolemassa sukupuuttoon

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikaset selvisivät talvesta Ähtävänjoessa, ja toivo virisi taas – "On sellainen fiilis, että voitaisiin oikeasti palauttaa raakut jokeen"

Suomen eteläisin raakkuesiintymä oli tuhoutumassa – sitten alkoi monimutkainen pelastusoperaatio, johon tarvittiin sukeltajia, hoivaa ja norjalaisten apua

Maailman vanhimmat eläimet elävät pohjoisissa vesissä