Hyppää sisältöön

Pohjoisessa nuoret pyrkivät kilvan metsänistuttajiksi, mutta etelässä voi käydä niin, että yhtään halukasta ei löydy

Lapissa valtion metsiin istutetaan tänä kesänä noin 3,5 miljoonaa puuntaimea. Nuoret kesätyöntekijät istuttavat noin miljoona taimea, valtaosan taimista istuttavat Metsähallituksen sopimusyrittäjät.

Kesäkuu on metsänistutusten aikaa
Kesäkuu on metsänistutusten aikaa

Lapissa nuoret pitävät metsänistutusta edelleen tavoittelemisen arvoisena kesätyönä. Työ ajoittuu pääosin kesäkuulle, mutta kuukauden aikana on mahdollista hankkia riittävät kesäansiot.

Tänä vuonna Metsähallitus on ottanut Lapissa kesätöihin noin 70 istuttajaa, Oulu-Kainuu -alueella määräaikaisia metsänistuttajia on noin 30.

Etelä-Suomessa istuttajia tarvitaan vain ajoittain, mutta nuorten kiinnostus istuttamiseen on siellä vähäisempää kuin pohjoisessa.

– On käynyt niin, että ei ole saatu yhtään hakijaa kun istuttajia on haettu etelässä. Mutta se riippuu vähän alueesta. Etelässä ei ole totuttu istuttamiseen, arvelee metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen Metsähallituksesta.

Kesäkuun kestävä metsänistutus on riittävä kesätyö ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvalle Touko Pasaselle. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Kuukaudessa koko kesän ansiot

Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, mutta hellettä ei sentään ole. Tuultakin on reippaasti, joten itikoista ei ole haittaa vaikka ollaan metsässä keskellä avohakkuualuetta Rovaniemen eteläpuolella.

Rovaniemeläinen Touko Pasanen risteilee aukiolla hiekkakasalta toiselle ja iskee punaisen istutusputken maahan, polkaisee alapäässä olevaa vipua ja tiputtaa putkeen männyntaimen. Putki ylös ja pieni polkaisu hiekkaan uponneen taimen vierestä ihan kuin varmistukseksi.

Tämä toistuu jopa pari tuhatta kertaa päivän aikana, eikä se saa nuorta hyväkuntoista miestä edes hengästymään.

– Olen tästä aina tykännyt, sen takia minä tulen tänne uudelleenkin, naurahtaa lukiossa opiskeleva nuori Touko Pasanen, joka on kolmatta kesää istutustöissä.

Pasanen on yksi kahdeksasta kesätyöntekijästä, jotka Metsähallitus on palkannut metsänistutukseen Etelä-Lappiin.

– Tulee juuri sopivasti liikuntaa eikä tarvitse sisällä istua koko päivää. Kun tässä on urakkapalkka ja jaksaa istuttaa, niin aika hyville tienesteille voi päästä, perustelee istutustyön vetovoimaa Pasanen.

Metsänistutus on tehtävä yleensä kesäkuun aikana, joten pitkään ei tienestejä ole mahdollista kasvattaa. Pasanen on tyytyväinen kesätyön tuomiin ansioihin. Normaalina työpäivänä ehtii istuttaa noin 2000 taimea, jolla yltää reilun 150 euron päivätienestiin.

– Olen ajatellut niin, että en tee muita kesätöitä kun tällä tienaan ihan riittävästi.

Pasanen myöntää, että päivä ulkona tuntuu sentään jossain.

– Kun autoon hyppää, niin paluumatkan aikana tulee yleensä päikkärit nukuttua. Mutta loppuillasta vielä lenkillä jaksaa lähteä, jos tuntuu siltä ja haluaa.

Ensikertalainen saa hyvän opin istuttamiseen heti alussa

Rovaniemeläinen Sonja Härkönen on ensimmäistä kertaa metsänistutuksessa. Aiemman kokemuksen puutteesta huolimatta homma tuntuu luistavan kuin ammattilaiselta.

– Olin hyvin kiinnostunut tästä työstä, joten päätin nyt hakea tähän. Sain ensimmäisenä päivänä hyvän koulutuksen. Ihmeen hyvin tämä on lähtenyt rullaamaan, kehaisee Härkönen hymyillen.

Härkönen kertoo istuttavansa noin 1500–2000 taimea päivässä.

– Pitää olla ahkera ja urakoida kunnolla, että saa hyvän palkan. Mutta en minä pelkän palkan takia ole täällä, luonto ja luonnossa oleminen riittää minulle ihan hyvin, vakuuttaa Sonja Härkönen.

Hirvenmetsästystä ja mökkeilyä harrastava Härkönen kuvailee päässeensä tänä kesänä unelmatyöhönsä.

Työpäivän aikana vallitsevalla säälläkään ei Härköselle ole suurta väliä, sade ja viileys eivät häntä säikäytä.

– Kylmä on melkein unelmakeli. Silloin sääsket eivät haittaa eikä ole liian kuuma istuttaa. Kun satoi vettä melkein kaatamalla, niin se ei silti tuntunut missään.

Sen sijaan hellepäivinä työnteko vaatii enemmän energiaa.

– Mutta ei sekään paha homma ole, saahan ainakin vähän aurinkoa samalla.

Sonja Härkönen istuttaa työpäivän aikana noin 1500 - 2000 taimea. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Istuttajia palkataan enää murto-osa

Lapissa valtion metsiin istutetaan joka kesä noin 3,5 miljoonaa puuntaimea. Metsähallituksen metsänhoitopäällikön Olli Lipposen mukaan kesätyöntekijät istuttavat noin vajaan kolmanneksen puuntaimista Lapissa.

Istutukset on käytännössä hoidettava kesäkuun aikana, työstä suurimman osan tekevät Metsähallituksen sopimusyrittäjät.

– Tänä vuonna päästiin aloittamaan kuudes päivä kesäkuuta. Pelkästään määräaikaisilla ei hommaa saataisi hommaa ajoissa tehtyä, perustelee Olli Lipponen vähentynyttä kesätyöntekijöiden määrää.

Lipposen mukaan Metsähallitus on tänä kesänä palkannut määräaikaisia metsänistuttajia neljän tiimin alueelle, Etelä-, Länsi-, Keski- ja Itä-Lappiin.

– Ylä-Lapissa ei ole nyt viljelytöitä, mutta kaikkialla muualla Lapissa hetkellä lyödään kovaa tahtia taimia maahan.

Metsähallituksen istutukseen palkattavien kesätyöntekijöiden määrä on vuosien varrella vähentynyt hyvin voimakkaasti. Runsas kymmenen vuotta sitten Lapissa kesäisin istuttajia oli kolmisensataa.

– Ero on merkittävä, myöntää Olli Lipponen, joka on työskennellyt Lapissa päällikkönä vuodesta 2009 alkaen.

Metsänhallituksen metsänhoitopäällikön Olli Lipposen mukaan istustustarve on vuosien aikana vähentynyt merkittävästi. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Metsänhakkuiden muutos vaikuttaa viljelyn tarpeeseen

Määräaikaisten istuttajien tarpeen vähenemistä Lipponen perustelee Metsähallituksen muuttuneilla metsänhakkuutavoilla.

– Se on suorassa suhteessa avohakkuupinta-alaan ja metsänuudistamisen pinta-alaan. Meillä on avohakkuuala pienentynyt todella paljon viime vuosina eri syistä. Se tietenkin vaikuttaa viljelymäärään ja sitä kautta työvoiman tarpeeseen.

Muutos perustuu Suomen hallitusohjelman linjaukseen, joka edellyttää peitteellisen metsänkasvatuksen osuuden nostamista valtion metsissä.

Esimerkiksi jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä. Avohakkuita tehdään vain poikkeustapauksissa, kuten hyönteis- tai luonnontuhojen vuoksi.

Istutettavat hakkuualueet valmistellaan ennen kuin istuttajat voivat tulla paikalle. Hakkuun jälkeen ensimmäisenä on vuorossa maanmuokkaus.

– Meillä on erilaisia muokkaustapoja. Esimerkiksi tällä kohteella on kaivinkoneella tehty mätästys ja se on aika tyypillinen metsänistutusta valmisteleva maanmuokkaustapa, kertoo metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen.

.

Metsänistutuksessä kesätöissä oleva Aarni Karjalainen täydentää taimivakkaansa taimilla. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.6. kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.