Hyppää sisältöön

Helsinki Priden järjestelyt jatkuvat normaalisti Oslon hyökkäyksestä huolimatta – peruminen antaisi vallan vihalle, toteaa puheenjohtaja

Vähemmistöjen kokema kiusaaminen ja väkivallan uhka alkaa jo lapsena ja heijastuu myös aikuiselämään, sanoo Helsinki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja.

Kukkia ja sateenkaarilippuja Oslon ampumispaikan edessä. Kuva: Martin Solhaug Standal / EPA

Helsinki Priden järjestäminen jatkuu normaalisti, kertoo Helsinki Pride -yhteisön puheenjohtaja Panu Mäenpää Ylen aamussa. Turvallisuussuunnitelmia aletaan käydä maanantaina läpi viranomaisten kanssa.

Mäenpää kertoo järjestäjien ja henkilökunnan keskustelleen asiasta lauantaiaamuna Oslon keskustassa juhannusyönä tapahtuneen hyökkäyksen jälkeen. Homobaarin lähellä tapahtuneessa ampumisessa kuoli kaksi ihmistä ja 21 haavoittui.

Oslon Pride perui lauantaille suunnitellun pride-paraatin tapahtuman johdosta. Mäenpää kertoo Helsinki Priden järjestäjien pitäneen järjestelyiden jatkamista tärkeänä.

– Jos me nyt lähdemme perumaan, niin annamme vallan sille vihalle, jonka osoitus tämä terroriteko oli. Sen takia koettiin, että nyt jos koskaan on tärkeää, että meidän ääni kuuluu ja lujaa, hän sanoo.

Somevaikuttaja ja transaktivisti Mona Bling pitää Priden merkitystä edelleen tärkeänä sateenkaarivähemmistöön kuuluville. Oslon tapahtumat ja Yhdysvaltain aborttioikeuden kumoaminen ovat hänestä esimerkkejä yhdenvertaisuustyön tarpeellisuudesta.

– On paljon ihmisiä, jotka tekevät paljon töitä sen eteen, että nämä oikeudet lähtisivät vähemmistöiltä ja naisilta pois. Meidän pitää yhteiskuntana tehdä töitä sen eteen, että nämä yhdenvertaiset oikeudet säilyvät.

THL:n vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan 11 prosenttia sukupuoli -ja seitsemän prosenttia seksuaalivähemmistöön kuuluvista nuorista joutuu koulukiusatuiksi viikoittain. Yli kolmasosa samoista ryhmistä kokee fyysisen väkivallan uhkaa kouluympäristössä ja muualla elämässä. Nämä asenteet heijastuvat myös aikuiselämään, Mäenpää sanoo.

– Euroopan Unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan ainoastaan kahdeksan prosenttia työikäisistä on työelämässä ulkona kaapista. Se pelko tulee jo nuoruudessa ja lapsuudessa hyvin vahvana, että ei saa olla, mitä oikeasti on.

Oikeusministeriön yhdenvertaisuuteen perehtyneen erikoisasiantuntija Katri Leikaksen mukaan viime kädessä on kyse kuulumisen ja yhteiskuntaan sopimisen tunteesta. Vähemmistöstressi, eli pelkkä erilaisuuden tunne ja vähemmistöryhmään kuuluminen voi aiheuttaa terveysongelmia. Mielenterveyspalveluihin tulisi olla enemmän resursseja, Bling lisää.

– Se, että koet vähemmistöstressiä ja syrjintää koko elämän, on tosi kuormittavaa. Se tuntuu jo niin normaalilta, kun sitä tulee koko ajan, niin siihen tarvitsisi ehdottomasti apua, Bling kertoo.

Voit keskustella aiheesta 28.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.