Hyppää sisältöön

Naton huippukokous alkaa, mutta uusia jäsenmaita ei vielä juhlita – Suomella ja Ruotsilla on malttia odottaa, uskoo professori

Vielä jokin aika sitten uskottiin, että Madridin kokous olisi merkkipaalu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tiellä. Selvitimme, mitä huippukokoukselta voi odottaa Turkin ryhdyttyä jarrumieheksi.

Tuhannet ihmiset osoittivat sunnuntaina mieltään Natoa vastaan Madridissa. Kylteissä vaadittiin muun muassa loppua Naton laajentumiselle. Kuva: AOP

Sotilasliitto Nato pitää tällä viikkolla huippukokouksen Espanjan Madridissa, mutta Suomen jäsenyyttä liitossa ei vielä juhlita. Torstaihin saakka jatkuvassa kokouksessa (siirryt toiseen palveluun) ovat paikalla Naton jäsenmaiden johtajat ja keskeisten kumppanuusmaiden johtajat.

Suomesta Madridiin matkaavat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Etsimme vastauksia siihen, mitä Nato-kokoukselta voi odottaa.

Mistä huippukokouksessa päätetään?

Naton huippukokous käsittelee (siirryt toiseen palveluun) Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä muuttuneen Euroopan turvallisuustilanteen vaikutusta sotilasliiton toimintaan ja tarvetta vahvistaa Itä-Euroopan puolustusta.

Aiheina ovat myös muun muassa Kiinan kasvanut vaikutusvalta ja ilmastonmuutoksen seuraukset turvallisuustilanteelle.

Naton mukaan kokouksessa pohditaan myös toiminnan suuntaviivoja seuraaville vuosille maailmassa, jossa "autoritaariset vallat koettelevat yhteisten sääntöjen kunnioittamiseen perustuvan kansainvälisen järjestyksen rajoja".

Johtajien on määrä hyväksyä kokouksessa yhteinen arvio turvallisuusympäristöstä sekä sotilasliiton tavoitteista ja tehtävistä.

Kylmän sodan päättymisestä alkaen tällainen arvio on laadittu noin kymmenen vuoden välein. Edellinen strateginen konsepti (siirryt toiseen palveluun) laadittiin vuonna 2010.

Naton johtajat hyväksyvät huippukokouksessa sotilasliiton lähivuosien toiminnalle uudet suuntaviivat. Madridin Plaza de Cibelesin aukiolle sunnuntaina kokoontuneet mielenosoittajat haluaisivat purkaa koko liiton. Kuva: Diego Radames / AOP

Varmistuuko Suomen Nato-jäsenyys kokouksessa?

Vielä jokin aika sitten Madridin kokouksen uskottiin olevan se paikka, jossa Suomen ja Ruotsin päätymistä Naton jäseniksi voidaan juhlistaa. Tämä toive kuitenkin kilpistyi Turkin aloittamaan jäsenyysneuvotteluiden jarrutukseen.

– Jos olisi edetty normaalisti ilman Turkki-sotkua, niin hakemus olisi hyvin todennäköisesti jo käsitelty tai ainakin olisi jo päästy pitkälle, sanoo valtiotieteen tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta Ylelle puhelimitse.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi pari viikkoa sitten, että jäsenyysprosessi on vaarassa jäätyä, mikäli ratkaisua ei löydetä ennen Madridin kokousta.

Sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että ulkoministeri Pekka Haavisto ovat arvioineet, että Suomen, Ruotsin ja Turkin käymissä neuvotteluissa tuskin tapahtuu edistymistä ennen Madridin kokousta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja presidentti Niinistö käyvät tänään tiistaina vielä yhdet neuvottelut Madridissa ennen Naton kokouksen alkamista. Tapaamisesta kerrottiin maanantaina Twitterissä.

Mitä Suomi voi odottaa huippukokoukselta?

Huippukokouksen alle on rakennettu mahdollisuus yllätyskäänteeseen, kun Niinistö ja Anderson tapaavat vielä Turkin Erdoğanin.

– Ei tiedä, tapahtuuko jotain yllätyksiä. Keskustelu osoittaa, että ainakin yritetään viimeiseen saakka. Neuvottelut ovat edenneet, suunta on hyvä, mutta läpimurtoa ei ole saavutettu, sanoo Särkkä.

Läpimurron saavuttamiseen tuskin riittävät Suomen, Ruotsin ja Turkin keskustelut.

– Ratkaisu syntyy, kun Yhdysvallat tulee mukaan keskusteluun, Särkkä arvioi.

Voiko Suomi tehdä irtioton Ruotsista päästäkseen jäseneksi?

Turkki on perustellut Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyysneuvotteluiden jarruttamista muun muassa väittämällä maiden tukevan terrorismia. Turkin esittämä arvostelu on kohdistunut etenkin Ruotsiin.

Suomi ja Ruotsi ovat edenneet Nato-tiellään käsikynkkää, eikä tämän kaksikon eroaminen jäsenyysprosessin edistämiseksi ole todennäköistä.

Professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta arvioi, että Suomelle on edelleen erittäin tärkeää, että myös Ruotsi liittyy Naton jäseneksi. Tämä varmistuu parhaiten, kun maiden hakemukset käsitellään yhteisesti.

– Solmun avaaminen Natossa voi jatkua vielä tovin, mutta prosessin vaikein vaihe, eli Ruotsin demareiden taipuminen jäsenyyden hakemiseen, on jo ohitettu. Nyt molemmissa maissa on selvästi malttia jäädä odottamaan diplomaattista ratkaisua, Meinander sanoo.

Vastaako kokous Baltian turvallisuushuoliin?

Viron pääministeri Kaja Kallas esitti viime viikolla Financial Times -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) huolensa siitä, että Venäjä voisi Viroon hyökätessään pyyhkäistä koko maan pois kartalta.

Pääministeri Kaja Kallas haluaisi saada Viroon lisää Naton joukkoja. Kuva on otettu Brysselissä 23. kesäkuuta. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Asiantuntijat arvioivat tuolloin, että Kallaksen tavoitteena on saada Nato-mailta lisäjoukkoja Madridin huippukokouksessa.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula arvioi aiemmin Ylelle, että Madridin kokouksessa todennäköisesti vahvistetaan puolustusliiton läsnäoloa Baltiassa, mutta kaikkia Viron, Latvian ja Liettuan toiveita tuskin toteutetaan.

Hän muistuttaa, että Ukrainan tukeminen vie Nato-mailta valtavasti resursseja vielä pitkään.

Voit seurata Nato-kokouksen tärkeimpiä käänteitä tästä päivittyvästä seurannasta.

Lue myös:

.
.