Hyppää sisältöön

Itämeren tila ei saavuta fosforin takia merenhoidon tavoitetta vuoteen 2027 mennessä

Asiantuntijan mukaan Itämeressä on edelleen paljon fosforia, vaikka sen fosforikuormitus on alentunut vuosien saatossa.

Helsingin Vuosaaressa otettiin jätevesinäytteitä kesäkuun alussa. Kuva: Jani Saikko / Yle

Itämeren fosforikuormitus on edelleen korkealla tasolla, vaikka kuormitus on alentunut 1980-luvulta asti, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja Itämeri-paneelin puheenjohtaja Seppo Knuuttila. Fosfori on merkittävä syy Itämeren rehevöitymiselle.

Knuuttila puhui ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) maanantaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin sitä, miten Itämeren tila on kehittynyt viime vuosikymmeninä. Lisäksi tilaisuudessa käytiin läpi, miten hallitus toimii meren tilan parantamiseksi.

Itämeren rehevöitymiselle EU:n direktiivissä tavoitteeksi asetettua meren tilan hyvää tasoa ei Knuuttilan mukaan saavuteta merenhoidon tavoitevuoteen 2027 mennessä.

Kuormituksen väheneminen on hidasta, sillä vuosien ajan kerrostunut fosfori vapautuu Itämeren syvimpien kohtien hapettomissa olosuhteissa takaisin vesimassaan. Knuuttilan mukaan viipymä on noin 30 vuotta, eli suojelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan päästä.

Tulevia haasteita on etenkin maa- ja metsätalouden fosforikuorman vähentämisessä. Niiden aiheuttamaa hajakuormitusta ei Knuuttilan mukaan olla onnistuttu viimeisen 25 vuoden aikana vähentämään yhdelläkään merialueella.

Syy on lähinnä keinolannoituksen seurauksena Itämeren valuma-alueen peltomaahan kertyneessä fosforivarastossa. Knuuttilan mukaan Itämeren valuma-alueen peltomaahan on viimeisen vuosisadan aikana kertynyt fosforia noin 40 miljoonaa tonnia.

Ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa Knuuttila kertoo, että Suomessa pitää ottaa käyttöön entistä tehokkaampia keinoja kuormituksen vähentämistä varten. Erilaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä, ruokatuotannon päästöjä vähentämällä ja peltoaloja pienentämällä kuormitusta voitaisiin laskea.

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmassa ehdotettuja keinoja ovat muun muassa kipsin levitys sekä rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttö maatalouden vesiensuojelussa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalon mukaan vaikuttavia keinoja on etsitty yhdessä viljelijöiden kanssa.

Venäjä ulkona yhteistyöstä

Itämeren suojelutyötä tehdään kansainvälisesti kaikkien Itämeren valtioiden kesken. Sota Ukrainassa on katkaissut kaiken yhteistyön Venäjän kanssa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Ohisalo arvioi, että Itämeren puolesta tehtävää työtä voi ja pitää jatkaa ilman Venäjää.

– Venäjän kanssa aiemmin tehty yhteistyö on ollut tietysti tärkeää sen takia, että ilmasto- ja ympäristökysymykset eivät katso rajoja. Ihan jokainen valtio Itämeren suojeluun tarvittaisiin.

Knuuttilan mukaan Venäjän aikaisemmin tekemät vesiensuojelutoimet ovat parantaneet tilannetta Suomenlahdella, mutta vaarana on, että maa taantuu suojelutoimissaan takaisin neuvostoaikoihin.

– Vaikka Venäjällä tilanne romahtaisi, se ei tule kuitenkaan romahduttamaan tai mitätöimään Itämerellä jo tehtyjä suojelutoimenpiteitä, Knuuttila sanoo.

Lue lisää:

.
.