Hyppää sisältöön

Majakkalaiva Kemin ovet aukesivat yleisölle lähes 20 vuoden jälkeen – tältä yli 120-vuotiaan laivan sisällä näyttää nyt

Majakkalaiva Kemi on Suomessa ainutlaatuinen museokohde, jonka kunnostusta jouduttiin odottamaan lähes 20 vuotta. Nyt se on taas auki yleisölle.

Tältä näyttää majakkalaiva Kemin sisällä
Tältä näyttää majakkalaiva Kemin sisällä

Punainen laiva tervehtii museovieraita Kotkan Kantasatamassa. Merikeskus Vellamon liepeillä kelluu majakkalaiva Kemi, joka ottaa taas vieraita vastaan lähes 20 vuoden tauon jälkeen.

Suomessa vuonna 1901 Porin konepajalla valmistunut Kemi-alus on nykyisin Suomen ainoa museoitu majakkalaiva.

Majakkalaiva Kemin majakkavalo, joka ohjasi kymmeniä vuosia muita laivoja pimeillä vesillä. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Kemi oli viimeinen Suomen majakkalaivoista. 1970-luvulla Kemiin tulleet pohjamajakat eli suoraan merenpohjaan perustetut majakat Kemi I ja Kemi II, tekivät laivan tarpeettomaksi.

Vuonna 1974 Kemi siirtyi osaksi Suomen merimuseon kokoelmaa, mutta määrärahojen puuttuessa laiva saatiin avattua yleisölle vasta vuonna 1989.

Majakkalaivan sisätilat on nyt pääosin kunnostettu. Näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen toivoo, että yleisö pääsisi myös näkemään laivan ylläpitotöitä. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Kun Suomen merimuseo muutti Helsingistä Kotkaan merikeskus Vellamoon, majakkalaiva Kemi seurasi perässä. Aluksen sisätilat olivat kuitenkin jo vuonna 2003 niin huonossa kunnossa, että alus oli suljettava yleisöltä, kunnes rahat kunnostukseen löytyisivät.

Laivan keittiön eli kapyysin hellassa on matala aita, jotta padat ja kattilat eivät pudonneet aallokon heiluttaessa laivaa. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Odotusta kesti useita vuosia, ja viimeisimmän kunnostusreissunsa Kemi päätti vuosi sitten, kun se tuotiin takaisin Kotkaan Suomenlinnan telakalta.

Luotsit asuivat laivalla noin viikon kerrallaan tällaisissa hyteissä. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Telakoinninvalvoja Päivi Lepistö kuvaili noin vuosi sitten Kemin ulkopuolen olleen ennen kunnostustaan aika "rapeassa kunnossa".

– Tämä kellui lähinnä betonin ja ruosteen voimalla, mutta kellui kuitenkin, Lepistö sanoi.

Majakkalaiva oli merenkulun turvaaja

Suomen merimuseon näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen kertoo, että majakkalaivojen tarkoitus oli turvata merenkulkua. Aluksia ankkuroitiin paikkoihin, joihin ei aikanaan pystytty rakentamaan majakoita, kuten kareille ja matalikoille.

Majakan torniin pääsee jännittävän näköistä tikasputkea pitkin. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Suomessa majakkalaiva-asemia oli 12.

– Uusin laivoista oli aina keskeisimmällä paikalla, ja laivojen nimetkin vaihtuivat asemiensa mukaisesti, Tirkkonen selittää.

Suomen merimuseon näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen kertoo, kuinka tärkeä museokohde majakkalaiva Kemi on. Majakkalaiva Kemi avattiin maanantaina 27. kesäkuuta jälleen yleisölle useiden vuosien jälkeen.

Majakkalaiva Kemin ensimmäinen asemapaikka oli Helsinkiin johtavalla tuloväylällä Äransgrundin matalikon luona, jonka mukaan se nimettiin.

Vuonna 1921 laiva siirrettiin Rauman edustalle, ja se nimettiin taas uudelleen, ensin Relandersgrundiksi, myöhemmin suomalaistettuna Relanderinmatalaksi ja lopulta vielä Raumaksi. Vuonna 1955 Kemi sai nykyisen nimensä viimeisen asemapaikkansa mukaan.

Kemi vei töitä merille

Laivalla oli kerrallaan keskimäärin noin 12 henkeä töissä. Majakkalaivan miehistö ylläpiti laivaa ja kuljetti luotseja ohi seilaaville laivoille. Laivalta seurattiin säähavaintoja, mitattiin veden lämpötilaa ja tarkasteltiin virtauksia.

Laivan höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisessä kunnossa. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Laivalla työskenteli myös emäntä, joka teki ruokaa ja tietenkin kapteeni, joka huolehti muun muassa kirjanpidosta ja kestitsi vieraita, joita ainakin valokuvien perusteella on ollut paljon etenkin kesäisin. Tirkkonen paljastaa, että viimeisinä vuosina laivan emäntä olikin kapteenin vaimo.

Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto

Tärkein oli kuitenkin majakka. Kemin nykyinen kaasulla toimiva majakkatorni on Tirkkosen mukaan 1920-luvulta peräisin. Sitä ennen tornin tilalla oli kaksi mastoa, joihin sytytettiin öljylyhdyt.

Kapteenin salonki on ainut huone, joka on alkuperäistetty 1900-luvun asuunsa. Muut tilat edustavat 1950-luvulla tehdyn suuren remontin ja sen jälkeisten vuosikymmenten tyyliä. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Laivoja palveli Museoviraston tietojen mukaan Suomessa yhteensä 18.

Osa laivoista on jo romutettu tai annettu pois Suomesta, mutta osaa hyödynnetään esimerkiksi ravintolalaivoina. Kemin lisäksi yksi tunnetuista majakkalaivoista on esimerkiksi entinen majakkalaiva Helsinki eli S/S Hyöky, jota voi ihastella esimerkiksi Helsingistä tai Haminasta. Se toimii nykyään kahvila-ravintolana ja museona.

Lue lisää

.
.