Hyppää sisältöön

Suomelle Nato-huippukokouksen ydintavoite on saada jäsenyysprosessi etenemään – tärkeimmät keskustelut käydään Ruotsin ja Turkin kanssa juuri nyt

Naton huippukokous Madridissa osuu merkittävään ajanjaksoon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja Nato hyväksyy uuden puolustusstrategiansa. Kumppanimaa Suomi käy samalla keskusteluja omasta Nato-jäsenyydestään.

Suomen, Ruotsin ja Turkin valtionjohtajien herkät Nato-keskustelut pidetään huomenna Madridissa, mutta niiden lopputulemaa pedataan jo tänä iltana käytävissä virkamiesten neuvotteluissa Brysselissä. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle

Sotilasliitto Naton kolmipäiväinen huippukokous Madridissa Espanjassa alkaa huomenna tiistaina. Koolla on Nato-maiden sekä Naton kumppanimaiden, kuten Suomen ja Ruotsin valtiojohto.

Suomesta Madridiin lähtee presidentti Sauli Niinistön johtama valtuuskunta, johon kuuluvat muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä useita diplomaatteja ja virkamiehiä.

Suomelle huippukokouksen keskeinen tavoite on päästä jäsenyysprosessia toukokuun puolivälistä asti jumittaneen Turkin kanssa neuvotteluissa eteenpäin.

Ilmassa on presidentin mukaan juhannuksen jälkeen hitusen toiveikkuutta.

Niinistö sanoi maanantaina yhdysvaltalaissenaattorien vierailuun liittyvässä tiedotustilaisuudessa Mäntyniemessä, että neuvottelutilanne on parantunut viime päivien aikana. Koko juhannuksen ajan päällä on ollut tiivis viestittely- ja puhelu"rumba".

– Todellakin tiiviiseen tahtiin on keskusteluja käyty. Ehkä, ehkä se kertoo siitä, että jonkin verran paremmalta tuo tilanne vaikuttaa kuin sanotaanko viikko sitten, Niinistö arvioi tilannetta.

Samassa tiedotustilaisuudessa demokraattisenaattori Jeanne Shaheen sanoi olevansa "varma, että tilanne ratkeaa".

Shaheen viittasi siihen, että kaikkin Nato-maiden, siis myös Turkin, ensisijainen reaktio maiden Nato-hakemuksiin oli myönteinen.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi kaikkien liittouman maiden etu ja yleisesti ottaen muiden Nato-maiden tuki Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle on vahva.

Presidentti Sauli Niinistö ja senaattori Jeanne Shaheen pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden tapaamisen jälkeen.

Tärkeät hetket ennen kokousta voivat ratkaista

Suomen jäsenyysneuvotteluja silmälläpitäen huippukokouksen ympärillä jokainen päivä on tärkeä.

Ensimmäisenä kokouspäivänä eli tiistaina Niinistö tapaa Madridissa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin sekä Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin. Mukana on myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Kuitenkin painavimmat diplomaattiset sananvaihdot on saatettu käydä jo tänään, ennen kuin huippukokous on alkanutkaan.

Suomen, Ruotsin ja Turkin virkamiehet pohjustavat huomista valtiojohdon tapaamista Naton isännöimänä vielä tänään Brysselissä.

Myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapaa Stoltenbergin Brysselissä jo ennen huippukokouksen alkua.

Näistä keskusteluista riippuu, minkälainen neuvottelupaketti Anderssonilla, Erdoğanilla ja Niinistöllä on huomenna edessään, ja missä äänensävyssä neuvotellaan.

Jos ratkaisua ei odotuksista huolimatta tiistaina synny, keskusteluja jatketaan Madridissa eri kokoonpanoin niin kauan kuin valtiojohtajat ovat paikalla.

Tapaamisia pidetään korostetun kahden- tai kolmenvälisesti, jotta vyyhteen ei sotkettaisi esimerkiksi Turkin Yhdysvaltoihin kohdistamia vaatimuksia ja toiveita.

Suomelle ja Ruotsille Madridin huippukokous on näyttäytynyt yhtenä Nato-jäsenyysprosessin isona etappina, johon mennessä kaikki muut Nato-maat olisivat toivottaneet ne liittymisneuvotteluihin.

Mahdollista on sekin, ettei sen osalta tulosta Madridissa synny.

Nato uudistaa strategiansa

Kokouksen ykkösasioita on hyväksyä Naton uusi strategia, eli "strateginen konsepti".

Asiakirja määrittää käytännössä sen, miten Nato-maat seuraavan vuosikymmenen puolustautuvat mahdollista hyökkäystä vastaan, ja millä tavoin ne kehittävät sotilaallista pelotettaan.

Se määrittää myös Naton suhteen Venäjään ja Kiinaan.

Edellinen konsepti on vuodelta 2010, joten sen jälkeen maailma on muuttunut rajusti. Puolustuksen rooli Natossa on korostunut jo Venäjän miehitettyä Krimin vuonna 2014.

Venäjän hyökkäyssodan ollessa käynnissä, Naton puolustuksellinen eli sotilaallinen rooli korostuu entisestään. Tähän liittyy myös se, miten Naton itäinen raja, niin Baltiassa kuin Puolassa jatkossa turvataan.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 28.6. klo 23:een asti.

Lue lisää:

.
.