Hyppää sisältöön

Käräjäoikeus tuomitsi Kalajoen maastopalosta syytetyn sakkorangaistukseen yleisvaaran tuottamuksesta

Syyttäjä vaati miehelle 60 päivän ehdollista vankeutta tai tuntuvia sakkoja yleisvaaran tuottamisesta tai vaihtoehtoisesti varomattomasta tulenkäsittelystä. Syytetty on kaiken aikaa kiistänyt aiheuttaneensa palon.

Kalajoen maastopalossa vaadittiin tuomiota yleisvaaran aiheuttamisesta
Kalajoen maastopalossa vaadittiin tuomiota yleisvaaran aiheuttamisesta

Kalajoella kesällä 2021 suuren maastopalon sytyttämisestä syytetty mies on tuomittu sakkoihin yleisvaaran tuottamuksesta. Mies sai rangaistukseksi 30 päiväsakkoa, eli yhteensä 1020 euroa.

Lisäksi syytetty ja hänen työnantajansa, Destia Oy, velvoitetaan yhdessä korvaamaan kolmelle yksityishenkilölle palon aiheuttamista vahingoista yhteensä 15 855,60 euroa. Asianomistajat olivat vaatineet korvauksia yhteensä noin 76 000 euron edestä.

Oulun käräjäoikeus antoi ratkaisunsa keskiviikkona 6. heinäkuuta. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Syyttäjä vaati miehelle 60 päivän ehdollista vankeutta tai tuntuvia sakkoja yleisvaaran tuottamisesta tai vaihtoehtoisesti varomattomasta tulenkäsittelystä.

Syytetty on kaiken aikaa kiistänyt aiheuttaneensa palon. Myös syytetyn työnantaja on katsonut, ettei metsäpalo ole johtunut työntekijän huolimattomuudesta.

Sana sanaa vastaan

Kesäkuisessa oikeuden istunnossa vastaaja kertoi polttaneensa pikkusikarin yhdessä tuulivoimalan työmaalla olleen kaivinkoneen kuljettajan kanssa. Savukkeet tumpattiin maahan, moreenisoraan. Tulipalon ei epäillä lähteneen tästä tilanteesta.

Tämän jälkeen syytetty lähti kaivinkoneelta nevalle tarkoituksenaan tutkia maastoa tulevien töiden vuoksi.

Oikeuden käsittelyssä haettiin vastausta siis siihen, polttiko vastaaja savukkeen myös käydessään nevalla, josta maastopalo olisi saanut alkunsa, kuten syyttäjä esittää.

Syytetty kertoi kulkeneensa alueen läpi, mutta kiisti polttaneensa tai heittäneensä tupakantumppia alueen vieressä olevaan ojaan.

Tullessaan takaisin vastaaja sai tiedon palosta ja osallistui alkusammutukseen muiden työmaalla olleiden kanssa.

Syyttäjä Ville Rutasen mukaan syytetty oli ainoa henkilö, joka on kulkenut paloalueella ja muut syttymissyyt on suljettu pois.

Puolustuksen mukaan syytetty ei ollut polttanut maastopalon syttymisalueella. Puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi vetosi muun muassa siihen, että hänen päämiehensä on seurapolttaja, eikä hän siten käynyt yksin polttamassa pikkusikaria vaikeakulkuisessa maastossa, johon kaivinkoneillakin oli vaikeuksia päästä.

Todistajana kuultu kaivinkoneen kuljettaja ei myöskään nähnyt, että syytetty olisi polttanut nevalla. Puolustus vetosi siihen, että kenelläkään ei ole havaintoa siitä, että syytetty olisi polttanut alueella.

Tuomion perusteluissa todetaan, että yksikään asiassa kuulluista todistajista ei ollut tehnyt havaintoja siitä, mitä syytetty oli tehnyt maastossa kulkiessaan.

Ihmisen aiheuttama palo, mutta varmaa aiheuttajaa ei löytynyt

Oikeuden käsittelyssä kuultiin todistajina työmaalla palon havaitsemisen aikaan olleita sekä pelastuslaitoksen edustajaa. Myös erilaisia palon syttymisen vaihtoehtoja käytiin läpi.

Pelastuslaitoksen selvityksessä salaman vaihtoehto on suljettu pois, samoin työmaakoneiden aiheuttama palo. Sähkölinjoistakaan ei löytynyt palon aiheuttajaa. Maasto oli kuitenkin rutikuivaa, joten palo-olosuhteet olivat otolliset.

Myös palon syttymisalue on vaikeakulkuinen. Alueen vieressä on helpompikulkuinen tie, jonne ei ole näköyhteyttä. Varmuutta ei ole, kulkiko tiellä joku muu.

Alueelle on ollut vapaa pääsy olemassa olevia reittejä myöten. Työmaa-alueella näkyi yleensä muitakin kulkijoita. Myös varkaita oli pyrkinyt alueelle, vaikka sitä valvottiin.

Palontutkintaraportissa on päädytty siihen, että palo on aiheutunut ihmisen toiminnasta. Varmaa aiheuttajaa ei kuitenkaan ole voitu osoittaa. Mahdollista selvää merkkiä tupakoinnin aiheuttamasta syttymissyystä ei ole havaittu. Tarkkaa palon syttymispaikkaa ei pystytty osoittamaan, arvio on 30 metriä leveällä alueella.

Oikeuden mukaan todistajien kertomat seikat osoittavat, että syytetyn mahdollinen huolimaton savukkeen polttaminen ei jäänyt palon ainoaksi mahdolliseksi syttymissyyksi. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että palon vaihtoehtoiset syttymissyyt olivat epätodennäköisiä, eikä syytetyn syyllisyydestä siten jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

Oikeus katsoi, ettei syytetty itse kertonut mitään sellaista, mikä ilmentäisi, että hän olisi savuketta polttaessaan noudattanut vallinneiden olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Täten syytetyn katsottiin aiheuttaneen metsäpalon huolimattomuudellaan eli jättämällä maastoon palavan savukkeen, kuten syytteessä väitettiin. Huolimattomuus katsottiin kuitenkin sellaiseksi, että sakko on siitä riittävä rangaistus, vaikka aiheutunut taloudellinen vahinko onkin ollut erittäin huomattava.

Lue lisää:

.
.