Hyppää sisältöön

Suomen ensimmäinen aurinkovoimalla toimiva jätepuristin runttaa kasaan kotitalouksien muoviroskat Riihimäellä

Muovikierrätyspisteeseen asennettu laite saa energiansa neljästä aurinkopaneelista. Sitä voidaan käyttää myös paikoissa, joissa ei ole sähköä.

Europressin varatoimitusjohtaja Timo Huhtala (vas.) ja Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Mika Surakka ensimmäisen aurinkovoimalla toimivan jätepuristimen äärellä. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Riihimäellä testikäyttöön otettu muovijätepuristin saa virtaa sen katolla olevista neljästä aurinkopaneelista. Niiden teho on 1,2 kilowattia. Auringon tuottama energia varastoidaan akkuihin.

Aurinkovoimalla toimivan puristimen sarjatuotanto voisi alkaa ensi vuonna.

– Tavoitteena on saada kierrätyksestä entistä puhtaampaa, kun fossiilista energiaa ei tarvita, kertoo laitteen valmistaneen Europressin varatoimitusjohtaja Timo Huhtala.

Aurinkokennot riittävät tuottamaan puristimelle käyttövoimaa vähintään puolet vuodesta. Pimeään vuodenaikaan laitetta voidaan käyttää tarvittaessa tavallisella verkkovirralla, kun muut puristimet tarvitsevat voimavirran. Aurinkovoimalla toimiva laite on yhtä tehokas kuin muut yrityksen valmistamat puristimet.

– Laitteen perustamiskustannukset tulevat selvästi edullisemmiksi, kun lisävirta saadaan tavallisesta sähköpistokkeesta, eikä voimavirtaa tarvita, toteaa Huhtala.

Aurinkovoimalla toimiva jätepuristin on valmistajan mukaan energiatehokas. Se ei ulkoasultaan tai suorituskyvyltään poikkea muista jätepuristimista. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Hän huomauttaa, että aurinkovoimalla toimiva jätepuristin voidaan viedä helposti myös pop-up-tilaisuuksiin ja tapahtumiin, kuten esimerkiksi Jukolan viestiin.

Ympäristöystävällisyys ja äly yhdessä

Aurinkovoima tuo kierrätykseen energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä, mutta kierrätyksen järkevyys vaatii myös optimoitua logistiikkaa. Muovijäte pitää saada kannattavalla tavalla hyötykäyttöön. Vajaita kuormia ei kannata kerätä. Siihen auttaa jätepuristimien laiteäly, joka ilmoittaa, milloin laite on tulossa täyteen.

Muovijäte on kevyttä ja se vie paljon tilaa. Perinteiseen keräyspisteeseen mahtuu muovia yleensä alle 500 kiloa, mutta jätepuristin pystyy pakkaamaan samaan tilaan 4 500 kiloa jätettä. Tiiviiksi puristettu muovijäte säästää merkittävästi kuljetuskustannuksia.

Jarmo Linnermon mökillä syntyvä muovijäte lähtee kierrätykseen aurinkovoimalla toimivan jätepuristimen kautta. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Uusi jätelaki vaatii kierrätyksen tehostamista

Jätelaki tiukkenee 1.7.2023, ja silloin Suomessa on oltava vähintään tuhat muovin keräyspistettä. Nyt niitä on 675, joista 170 on varustettu jätepuristimella.

Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Mika Surakka ennakoi, että uusiin kierrätyspisteisiin tarvitaan 50-100 jätepuristinta ja ne kaikki voivat olla aurinkovoimalla toimivia, jos kokemukset Riihimäeltä ovat hyviä. Ensimmäiset kokemukset vaikuttavat lupaavilta.

Suomen Uusiomuovi vastaa muovipakkausten maahantuojien sekä pakkaajien tuottajavastuusta ja kierrätysvelvollisuudesta. Parhaillaan yrityksessä mietitään sijoituspaikkoja uusille keräyspisteille. Sijoitteluun vaikuttaa sekin, että vuoden päästä yli viiden asunnon kiinteistöissä on oltava omat keräyspisteet pahville, paperille, muoville, metallille ja biojätteille. Siksi osa nykyisistä keräyspisteistä saattaa vaihtaa paikkaa.

Kierrätysmuoville on kysyntää

Muovinkeräysksessä käytettävän jätepuristimen katolla on neljä aurinkokennoa, joiden keräämä energia talletetaan akkuihin.. Kuva: Jarmo Rantanen

Suomessa muovipakkauksia tulee markkinoilla runsaat 120 000 tonnia vuodessa. Toissa vuonna muovista saatiin kerättyä kierrätykseen 36,8 prosenttia ja kierrätettyä 19,8 prosenttia. Uusi jätelaki velvoittaa kierrättämään vähintään puolet markkinoille saatetuista pakkauksista viimeistään vuonna 2025.

– Toivomme kotitalouksilta enemmän lajitteluintoa ja muovin toimittamista kiinteistön keräysastiaan tai ekopisteisiin ohjeidemme mukaan, huomauttaa Surakka.

Kierrätykseen kerätty muovi hyödynnetään Fortumin laitoksella Riihimäellä. Siitä tehdään pieniä muovirakeita, granulaatteja. Surakka vakuuttaa, että kysyntää kierrätysmuoville on.

”Kahdessa päivässä kaksi pussia muovia”

Tervakoskelainen Maritta Tantere toi kauppareissun yhteydessä Riihimäen kierrätyspisteeseen kaksi pussillista muovijätettä. Pussit täyttyivät kotona kahdessa päivässä, koska seitsenhenkinen perhe kierrättää tunnollisesti.

Maritta Tantere on huomannut, että jätteiden kierrättäminen vähentää merkittävästi sekajätteen määrää. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Muovia kertyy paljon. Ilman keräyspistettä se menisi sekajätteeseen ja roskis olisi äkkiä täynnä. Nyt sekajätteen määrä on vähentynyt varmaan sata litraa kahdessa viikossa ja astia menee tyhjennykseen vajaana, sanoo Maritta Tantere.

Mari Kytölä Riihimäeltä tuo kierrätyspisteeseen muovia kerran viikossa isossa kassissa.

– Nyt kun muovit erotellaan, sekajätettä tulee paljon vähemmän. Erottelu ei ole työlästä. Kierrätyspisteetkin ovat sopivasti isojen kauppaliikkeiden luona.

.
.