Hyppää sisältöön

Laivojen päästöttömät polttoaineet eivät välttämättä nosta suuresti rahtikustannuksia – vihreä merenkulku on kuitenkin pitkän kehityksen takana

Tuoreen tutkimuksen mukaan laivojen siirtyminen yhä enemmän päästöttömiin polttoaineisiin ei toisi isoja korotuksia esimerkiksi Kiinasta tuotavien kulutustavaroiden hintoihin.

Los Angelesin satama kuvattuna ilmasta.
Konttiliikenteen arvioidaan olevan toiseksi kalleinta merirahtia. Nyt uusiutuvien polttoaineiden käytön ei uskota lisäävän paljoa konteissa kulkevien kulutustavaroiden hintaa. Kontit jumiutuivat koronapandemian aikana muun muassa Los Angelesin satamaan. Video: CBSN / Ebu

Kansainvälinen merenkulku tuottaa vuosittain noin miljardi tonnia kasvihuonekaasuja, mikä on noin 20 kertaa enemmän kuin Suomen vuotuiset päästöt ja saman verran kuin 243 hiilivoimalan päästöt vuodessa.

Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa 2021 sääntelytoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että EU:n talous saavuttaa päästövähennystavoitteensa: päästöjä on vähennettävä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Niin sanottu Fit for 55 (FF55) -paketti sisältää kansainväliseen meriliikenteeseen kohdistuvia toimenpiteitä, joista kaksi tärkeintä ovat EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) ja FuelEU Maritime (FEUM) -asetus.

Ensin mainitulla pyritään hinnoittelemaan alusten hiilidioksidipäästöt. Jälkimmäisessä asetetaan päästönormit alusten käyttämille polttoaineille, jotta fossiiliset polttoaineet saataisiin vähitellen poistettua liikennöinnistä.

Merenkulun fossiilisia polttoaineita on tarkoitus korvata EU:ssa seuraavasti:

  • 2 % vuonna 2025
  • 6 % vuonna 2030
  • 13 % vuonna 2035
  • 26 % vuonna 2040
  • 59 % vuonna 2045
  • 75 % vuonna 2050

Rahtikustannukset nousisivat vain vähän

Tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan, miten vaihtoehtoisten polttoaineiden osuuden nostaminen 6 prosentista 14 prosenttiin jo vuonna 2030 vaikuttaisi merenkulun rahtikustannuksiin.

Transport & Enviroment (T&E) organisaation tekemässä tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) tarkasteltiin Kiinan ja Belgian välillä liikennöivien suurten konttialusten kustannuksia.

Analyysin mukaan vihreästä vedystä tehtyjen polttoaineiden suurempi käyttö nostaisi esimerkiksi lenkkitossujen hintaa kahdeksan senttiä. Televisioiden kohdalla lisäkustannus olisi 90 senttiä ja jääkaapit maksaisivat kahdeksan euroa enemmän.

Lenkkitossuparin lisäkustannus vaihteli 0,05–0,08 euron välillä riippuen valitusta vetypohjaisesta polttoaineesta: e-ammoniakki, e-LNG (e-metaani) tai e-metanoli.

Vihreiden polttoaineiden saatavuus taattava

Euroopan varustamoiden yhdistys ECSA ja vihreä ryhmä Transport & Environment ovat yhdistäneet voimansa ja kehottavat EU-maita ja Euroopan parlamentin jäseniä yhdenmukaistamaan FuelEU:n merenkulkualan asetusehdotuksen EU:n ilmastolain ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Eurooppalaiset varustamot ja T&E varoittavat, että ehdotettu EU:n merenkulkulainsäädäntö voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

ECSA ja T&E vaativat myös polttoaineiden toimittajien osallistamista tavoitteisiin. Jäsenvaltioille on asetettava FuelEU Maritime -aloitteen puitteissa tiukat vaatimukset sen varmistamiseksi, että Euroopan satamissa toimivat polttoainetoimittajat toimittavat aluksille riittävän määrän vaatimustenmukaisia polttoaineita, jotta sääntelytavoitteet voidaan saavuttaa.

Satamiin pitää rakentaa uusille polttoaineille jakelujärjestelmät. Successor-alus saapui Kokkolan satamaan kesäkuussa. Kuvituskuva Kuva: Jorma Uusitalo

Merenkulkuala on maailmankaupan selkäranka. Tähän mennessä sen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin vähentyneet hitaasti. T&E:n mielestä kunnianhimoisia ja ympäristöystävällisiä toimenpiteitä vastustetaan ennen kaikkea sillä perusteella, että ne nostaisivat kuluttajahintoja.

Konttiliikenne on kallista

Merirahdeista konttiliikenne on toiseksi kalleinta, sanoo Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen apulaisprofessori Ulla Tapaninen. Vielä kalliimpaa on ro-ro -liikenne (siirryt toiseen palveluun).

Tapanisen mukaan on kuitenkin syytä muistaa, että konttiliikenteessä kulkevaan kulutustavaraan kohdistuva kuljetuskustannuksen osuus on todella pieni. Konteissa kulkee kalleimpia tuotteita, joten hinnannousukin on pieni.

Konttikuljetukset kattavat kuitenkin vain parikymmentä prosenttia maailman merirahdista. Suurin osa maailman meristä kuljettaa irtolastia eli raaka-aineita, viljaa, malmia, öljyä ja kaasua. Niissä rahdin osuus kuljetuksista on paljon isompi.

Konttikuljetukset ovat noin 20 prosenttia maailman merirahdeista. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Muutos kohti päästöttömämpää merenkulkua vaatii monen asian kehitystä. Täytyy kehittää uusia polttoaineita, laivojen moottorien pitää pystyä käyttämään niitä, ja jakelu on rakennettava satamiin.

Tapaninen haluaa laittaa markkinavoimiin vauhtia, että ne kiihdyttäisivät vihreää siirtymää.

– Nyt rakennetaan yleensä dualfuel-laivoja. Tarkoittaa aluksi fossiilisen polttoaineiden lisäksi LNG:n (nesteytetyn maakaasun) käyttöä, sitten ehkä bioLNG:tä, vetyä tai metaania. Laivan käyttöikä on kuitenkin 30 vuotta.

Parhaillaan vastuulliset varustamot valmistautuvat muutokseen ja kokeilevat monia mahdollisuuksia, tekniikoita ja polttoaineita. Rikkidirektiivi ja vuoden 2008 lama hidastivat myös laivojen liikennöintinopeutta, joka osaltaan vähentää päästöjä.

Nykyään laivat kulkevat Aasiasta Eurooppaan 8–10 viikkoa, eikä muutaman päivän hidastaminen vaikuta rahtien hintoihin merkittävästi.

Pysähdyksiä matkalla saattaa tulevaisuudessa olla enemmän, kun laivat tankkaavat uudenlaista polttoainetta, joka vaatii isommat säiliöt. Öljyn käyttö polttoaineena on ollut suosittua, koska se on halpaa ja siinä on paljon energiaa tiiviissä muodossa.

Meren vihreät käytävät

Blogissaan (siirryt toiseen palveluun) Tapaninen kirjoittaa, että tanskalainen Global Maritime Forumin tarjoaa taloudellisesti toteuttamiskelpoisen välineen Itämeren lauttaliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n säiliöt näkyvät Viking Gracen takaosassa. Kuva: John Peter / AOP

Siinä luotaisiin merelle vihreä käytävä, jolla kaikki siellä liikennöivät alukset käyttäisivät samaa teknologiaa. Julkisilla ja yksityisillä toimilla tuetaan päästöttömän merenkulun teknistä, taloudellista ja lainsäädännöllistä toteutettavuutta.

Apulaisprofessori Ulla Tapaninen siteeraa ekonimisti Martin Stopfordia, jonka mukaan nyt on menossa yhtä suuri murros kuin silloin, kun merenkulussa siirryttiin purjeista höyryyn.

Suurin haaste siirtymisessä pois fossiilisista polttoaineista on lähinnä se, että kun polttoaineiden hinnat nousevat, niiden tulisi Tapanisen mukaan kohdistua tasaisesti maailman merenkulkuun.

EU on nyt asettamassa omia määräyksiään, jotka ovat kunnianhimoisempia kuin kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n määräykset. Se voi asettaa erilaisia kuljetusreittejä eri kilpailutilanteeseen.

– Tulisi varmistaa, että kaikki toimijat ovat samalla viivalla, Tapaninen sanoo.

Transport & Enviromentin merenkulkuohjelman johtajaFaig Abbasovin mukaan eurooppalaisten päättäjien, jotka parhaillaan äänestävät kahdesta keskeisestä merenkulun puhdistamista koskevasta ehdotuksesta, pitäisi rohkaistua uudesta tutkimuksesta.

Ensimmäinen on hiilimarkkinoiden historiallinen laajentaminen merenkulkuun, jota Euroopan parlamentti tuki kesäkuussa ja joka on nyt kansallisten hallitusten käsissä. Toinen on merenkulun polttoainelaki, josta äänestetään heinäkuussa.

Lue myös:

.
.