Hyppää sisältöön

Punkkien aiheuttamia borrelioositartuntoja todetaan jo noin 7 000 vuosittain – myös puutiaisaivotulehdusten määrä on kasvussa

Asiantuntija toivoo, että ihmiset tunnistaisivat ensioireet ja hakeutuisivat tarvittaessa lääkäriin.

Puutiaiset viihtyvät kosteassa ja korkeassa heinikossa. Punkeilta voi suojautua peittävillä vaatteilla ja säännöllisillä punkkitarkastuksilla. Kuva: Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Punkkien määrä on runsastunut Suomessa ja samalla on kasvanut riski sairastua niiden levittämiin tauteihin. Punkit levittävät kahta tautia, eli bakteeriperäistä borrelioosia ja virusperäistä puutiaisaivotulehdusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan borrelia-bakteeria kantaa keskimäärin 20–25 prosenttia punkeista. Itämisaika puremasta ensioireisiin on noin 3–30 vuorokautta.

Borrelia-tapauksia tilastoidaan Suomessa sekä varhais- että myöhäisvaiheessa.

Lääkärit tekevät borrelia-diagnooseja noin 7 000 vuosittain. Varhaisvaihe oireilee yleensä flunssan kaltaisilla yleisoireilla ja puremakohdan ympärille muodostuvalla punoittavalla ja laajenevalla ihottumalla. Hoitona on antibioottikuuri.

– Toivottavaa on, että ihmiset tunnistaisivat ensioireet ja hakeutuisivat tarvittaessa lääkäriin. Tyyppioire on rengasihottuma, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.

Jos taudin varhaisvaihetta ei hoideta, saattaa joistakin tapauksista kehittyä niin sanottu myöhäisborrelioosi, joka voi oireilla esimerkiksi nivelissä, lihaksissa ja hermostossa. Myöhäisborrelioosi diagnosoidaan mittaamalla vasta-aineita laboratoriotestein.

Näitä laboratorioiden ilmoituksiin perustuvia borrelia-diagnooseja tehtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 2 500. Niiden määrä on ollut nousussa. Esimerkiksi vuonna 2002 testattuja borrelia-diagnooseja tehtiin vain noin 800.

Hannila-Handelberg muistuttaa, että tartuntatautirekisterin borrelia-löydökset eivät kuvaa borrelioosin epidemiologiaa ajantasaisesti.

– Tapaukset edustavat pääosin taudin levinnyttä vaihetta eli myöhäisborrelioosia, jolloin puutiaisaltistus on tapahtunut useita kuukausia tai jopa vuosia aikaisemmin, hän kertoo.

Virustauti on edelleen harvinainen, mutta tapaukset ovat moninkertaistuneet vuosikymmenessä

Puutiaisaivotulehduksen aiheuttama virus on merkittävästi harvinaisempi, ja sitä kantaa riskialueilla elävistä punkeista vain noin 1–2 prosenttia.

Riskialueita (siirryt toiseen palveluun) ovat esimerkiksi Ahvenanmaa ja Kotkan saaristoalueet. THL suosittaa, että riskialueilla luonnossa liikkuvat ottaisivat virusta vastaan TBE-rokotteen.

Virusta on löytynyt punkeista myös lukuisista kunnista eri puolilla Suomea, kuten Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta ja Ylä-Savosta Lapinlahdelta.

Myös puutiaisaivotulehdukset ovat yleistyneet. Niitä diagnosoitiin Suomessa vuonna 2002 noin 40. Viime vuonna tautia todettiin jo noin 150 ihmisellä.

THL arvioi, että tapausten nopea kasvu johtuu koronapandemiasta, jonka aikana ihmiset ovat liikkuneet enemmän ulkona ja matkailleet tavallista enemmän kotimaassa.

Voit keskustella aiheesta 2.7.2022 klo 23:een saakka.

Aiheesta aiemmin:

.
.