Hyppää sisältöön

Kamaa kotiovelle

Huumekauppaa käydään somessa avoimesti. Entinen huumekauppias, poliisi ja nuorisotyöntekijä ovat kaikki yhtä mieltä: myyjien ja käyttäjien ikä laskee, ja syynä on kaupanteon vaivattomuus.

Kun Maryam alkoi 13-vuotiaana käyttämään huumeita, niiden hankkiminen oli hankalaa. Alkoholia sai – jos ei muuten niin varastamalla – mutta huumeita varten olisi pitänyt tuntea myyjä tai ainakin joku, joka tunsi myyjän.

Nykyään kauppa toimii toisin.

– Ei tarvitse kuin mennä nettiin ja kirjoittaa sinne, että mä haluan ostaa vaikka piriä, niin sä saat tilattua sitä sun kotiovelle. Siihen ei vaadita minkäänlaista tietämystä, Maryam sanoo.

Maryam tietää mistä puhuu. Hän kertoo myyneensä vuosien ajan huumeita eri kaupungeissa ympäri Suomen ja toimittaneensa asiakkailleen aineita myös kotiinkuljetuksella. Kannabista, bentsodiatsepiineja, amfetamiinia, ekstaasia ja metamfetamiinia.

– Niitä silleen pääasiallisesti, Maryam listaa.

Aiemmin netin huumekauppaa on käyty anonyymissä Tor-verkossa, mutta nyt kaupankäynnistä on tullut avoimempaa. Laittomia päihteitä nuuskasta rauhoittaviin lääkkeisiin myydään jopa TikTokissa, Snapchatissa ja Discordissa.

Näiden alustojen ohella huumekauppaa käydään kaikkien ladattavissa olevissa sovelluksissa, jotka salaavat niiden kautta käydyn viestiliikenteen alusta loppuun. Ilmiöstä on uutisoinut (siirryt toiseen palveluun) myös Helsingin Sanomat. Salattuja viestisovelluksia ovat esimerkiksi Session ja Wickr, jota myös Maryam käytti huumeiden myymiseen.

Maryam kertoo pyörittäneensä bisnestään ilmoittamalla tarjolla olevista huumeista Tor-verkossa. Kiinnostuneet ostajat Maryam ohjasi ottamaan yhteyttä Wickr-sovelluksessa eli Vikkerissä, jossa kaupat tehtiin.

Tor-Wickr-yhdistelmän ohella Maryam on tehnyt yksittäisiä kauppoja Snapchatissa.

– Yksittäinen tyyppi saattoi tulla kysymään onko mulla myynnissä jotain ja tottakai mä vastasin siihen ja myin sitä kautta, Maryam kertoo.

– Mutta itse oon halunnut olla vähän varovaisempi. Ei se kuitenkaan ole kovin turvallinen alusta myydä. En tehnyt siellä mitään isompia kauppoja.

Kaikki myyjät eivät kuitenkaan ole yhtä pidättyväisiä kuin Maryam.

Maryam on myynyt lähinnä Wickr-sovelluksen kautta. Joskus tutut asiakkaat laittoivat kuitenkin viestiä myös somessa ja kysyivät, olisiko hänellä vaihtaa huumeita esimerkiksi vaatteisiin. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Viinaa, kannabista ja bentsoja Snapchatista

Etsivä nuorisotyöntekijä Sauli Taipale esittelee ruutukaappausta Snapchatista. Kuvassa näkyy pelkkää pelkkää asfalttia ja tekstinä seisoo xlol, karkkiemoji ja puhelinemoji.

Xlol viittaa Ksalol-nimellä katukaupassa myytävään rauhoittavaan lääkkeeseen, karkkiemoji mahdollisesti ekstaasiin. (Jos Ksalol soittaa kelloja, syynä saattaa olla Niko Ranta-aho, joka Katiska-oikeudenkäynnin yhteydessä kertoi tuoneensa huumausaineeksi luokiteltua Ksalol-lääkettä Suomeen kymmeniä tuhansia tabletteja.) Puhelin taas antaa ymmärtää, että myyjä on avoin kaupanteolle ja yksityisviestillä saa lisätietoja.

Taipale sanoo, että monet myynti-ilmoitukset ovat juuri tämänkaltaisia. Kuvia tuotteista on vain harvoin. Sen sijaan ilmoituksissa saattaa olla emoji, jolla kerrotaan, mitä ainetta on myynnissä.

– Sitten saattaa olla tilin nimi, johon otetaan kontaktia, ja hinta, Taipale kertoo.

Harva tehtailee myynti-ilmoituksia omalla käyttäjätilillään. Sen sijaan Taipale kertoo, että myyjillä on erilliset tilit kauppoja varten. Ne saattavat olla nimetty esimerkiksi tuotteen nimellä tai tuotetta merkitsevällä emojilla.

Maryam myi huumeita lähinnä Wickr-sovelluksen kautta. Hän kertoo, että vuosien varrella sekä myyjät että käyttäjät nuorentuivat. Päihteiden ostamisesta ja myymisestä on entisen huumekauppiaan mukaan tullut todella vaivatonta.

Taipale sanoo, että myynti-ilmoitukset leviävät nopeasti ja pitkälle, kun kauppiaan julkaisua jaetaan. Huumausaineiden lisäksi Snapchatissa myydään alkoholia, nuuskaa ja sähkötupakkaa.

Taipale uskoo, että huumeiden myynti-ilmoituksia näkevät myös käyttäjät, jotka eivät varsinaisesti yritä löytää niitä.

– Nekin nuoret, jotka eivät ole harkinneet käyttävänsä ja joilla ei ole mitään huumekokemuksia sanovat, että ovat nähneet ilmoituksia tai tietävät mistä hankkisivat huumeita, Taipale kertoo.

Useampi ostaa huumeita somesta kuin Tor-verkosta

Ehkäisevän päihdetyön eli Ehyt Ry:n tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta 15–19-vuotiaalta nuorelta, kuinka yleistä on hankkia huumausaineita avoimen verkon kuten somealustojen kautta.

Kannabiksen kohdalla 21 prosenttia vastaajista sanoi päihteiden löytyvän somesta. Muiden huumausaineiden kohdalla avoimen netin ilmoitti ostopaikaksi 16 prosenttia vastanneista.

Tämä tarkoittaisi, että useampi nuori ostaa huumeensa sosiaalisen median kuin Tor-verkon kautta.

Myös pääasiallisesti Tor-verkossa toiminut Maryam kertoo ostaneensa huumeita Snapchatin kautta. Lisäksi hän kertoo, että osa ystävistä myi aktiivisesti nimenomaan Snapchatin puolella.

– Mä aina pidin sitä tyhmänä. Sen voi oikeasti nähdä kuka vaan. Itsellä, kun kuitenkin puhuttiin melko isoista määristä, niin ei olisi tullut kuuloonkaan. Halusin kuitenkin välttää vankilan keinolla millä tahansa.

Erilaiset sovellukset ovat menneet huumekauppapaikkoina ohi Tor-verkosta. Myyjänä Maryam suosi anonyymiin viestinvaihtoon perustuvaa Wickr-sovellusta Snapchatin sijasta. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Huumekaupan siirtymisen someen ei pitäisi olla yllätys. Niin monen muunkin tavaran kauppa hoituu verkossa, joten miksei tämänkin. Somen huumekauppaan liittyy kuitenkin erityisiä huolia.

Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainiota mietityttää erityisesti väkivallan riski.

– Huumausainekauppa ei vielä onnistu virtuaalisesti, vaan pitää nähdä se henkilö. On aika riskaabelia, kun ei tiedä yhtään kuka se vastapuoli siellä on, kun kauppa on käyty anonyymisti, Sainio sanoo.

Hän kertoo poliisin tietoon tulleen tapauksia, joissa alaikäiset ovat joutuneet ryöstön, huijauksen tai väkivallan uhriksi kauppatilanteissa.

Toinen huolestuttava ilmiö, jonka Sainio kokee johtuvan nimenomaan somealustoilla käytävästä huumekaupasta, on käyttäjien nuorentuminen. Katuvalvonnassa otetaan yhä useammin kiinni alaikäisiä.

Eivätkä nuorentuneet ole vain käyttäjät.

– Tuntuu, että osa kannabiksen myyjistä on ollut jotain 16-17-vuotiaita. Se oli aika huolestuttavaa, että viimeisen kahden vuoden aikana myyjätkin vaan nuorentuivat, Maryam kertoo.

Maryamista tuli viimeisinä käyttöaikoina eristäytynyt ja ahdistunut. Koti muuttui linnoitukseksi, josta ei tehnyt mieli poistua edes hakemaan lisää aineita. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Yhdeksän kuukautta kuivilla

Haastattelun tekohetkellä Maryam on ollut käyttämättä ja myymättä yhdeksän kuukauden ajan.

Hän kertoo muuttuneensa käytön viimeisinä kuukausina yksinäiseksi ja epätoivoiseksi. Tarina on tuttu: Käyttäminen ahdisti, mutta vielä enemmän ahdisti ajatus lopettamisesta. Kotoa ei tehnyt mieli lähteä edes hakemaan lisää.

– Mä makasin puolitoista viikkoa sohvalla. Ja sitten mä rupesin luuppaamaan sitä ajatusta, että elämässä on pakko olla jotain muuta tarjottavaa mulle. Ja sitten yksi päivä päätin, että kun nämä huumeet loppuu, mä en enää hae lisää. Enkä ole sitten hakenutkaan.

Tällä hetkellä Maryam tekee jalkautuvaa vertaistyötä metroasemilla, jossa hän kohtaa ihmisiä, jakaa evästä ja ohjaa ihmisiä tarvittaessa avun piiriin.

– Pari viikkoa sitten oli ehkä mun paras kohtaaminen. Kerroin sellaiselle vähän vanhemmalle naiselle omaa kokemusta. Ja se rupesi itkemään. Annoin kuulemma sille tosi paljon toivoa. Siinä mä tein mun työn. Jos mä pystyn yhdellekään ihmiselle antamaan toivoa ja kannustusta lopettamiseen niin se mun oma kokemus ei ole mennyt hukkaan.

Maryam ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Juttuun on haastateltu myös Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikkaa ja Aseman lapset ry:n kasvattaja Nina Liukoa.