Hyppää sisältöön

Kiinnostus asuntolainojen korkosuojauksiin kiihtyy edelleen – "Kysyntä on jopa räjähtänyt", sanoo OP:n turvatuotteiden johtaja

Kiinnostus korkosuojauksia kohtaan on kasvanut käsi kädessä korkojen nousun kanssa. Kesäkuussa tahti on vain kiihtynyt, selviää Ylen pankeille teettämästä kyselystä.

Korkoympäristön muutokset ovat herättäneet yhä useamman asuntovelallisen pohtimaan, pitäisikö oma asuntolaina suojata koronnousulta. Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor ylitti yhden prosentin rajan kesäkuun puolivälissä.

Kiinnostus asuntolainojen korkosuojauksia kohtaan on lisääntynyt merkittävästi kesän aikana, selviää Ylen pankeille teettämästä kyselystä. Kysely lähetettiin yhdeksälle Suomessa toimivalle pankille, ja pankeista seitsemän vastasi.

Korkosuojausten kysyntä on kasvanut jo aiemmin keväällä, mutta OP:n asuntorahoituksen turvatuotteista vastaavan johtajan Anna Niinimäen mukaan kesäkuussa kasvu on ollut aivan omaa luokkaansa.

– Viime aikoina kysyntä on jopa räjähtänyt. Jos verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen, kysyntä on moninkymmenkertaistunut.

Niinimäen mukaan toukokuuhun verrattuna kysyntä on kasvanut kahdesta kolmeenkymmentä prosenttia. Pankkien mukaan esimerkiksi hakemusten käsittely ei kuitenkaan ole ruuhkautunut.

OP:n turvatuotteista vastaavan johtajan Anna Niinimäen mukaan korkosuojausten kysynnässä on ollut selkeä kasvupiikki kesäkuun aikana. Kuva: Toni Määttä / Yle

Danske Bankin henkilöasiakasrahoituksesta vastaavan johtajan Sari Takalan mukaan julkinen keskustelu korkojen noususta on lisännyt asuntovelallisten ja velanottoa suunnittelevien tiedon tarvetta.

– Ollaan tietoisia siitä, että korkotaso muuttuu ja että se voi muuttua lyhyelläkin aikavälillä. Halutaan neuvontaa, mitä omassa tilanteessa pitäisi sen suhteen tehdä.

Ylen kyselyyn vastanneiden pankkien mukaan mikään yksittäinen korkosuojaustuote ei ole noussut ylitse muiden.

Korkosuojauksia on erilaisia. Yleisimpiä tyyppejä on kolme. Kiinteäkorkoisessa lainassa korkotaso pysyy samana koko laina-ajan. Korkoputki taas mahdollistaa koron muutokset niin sanottujen katto- ja lattiakorkojen välillä. Kolmas korkosuojauksen tyyppi on korkokatto, jossa korko ei nouse tietyn, ennalta määritetyn rajan yli.

Korkosuoja ei sovi kaikille

Korkosuojaukset ovat pankeille kannattavaa liiketoimintaa. Ylen aiemmin haastatteleman Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mukaan asiakkaiden on vaikea arvioida, mikä esimerkiksi korkokaton todellinen arvo on, ja tämä voi mahdollistaa tuotteen hinnoittelun yläkanttiin.

Korkojen noustessa myös korkosuojausten hinnat ovat liikkuneet ylöspäin. Matalien korkojen aikana asuntolainalle sai korkosuojauksen muutamilla kympeillä kuukaudessa. Pankit eivät mielellään puhu tuotteiden myynnin taloudellisesta merkityksestä niiden myyjille.

– Käytännössä ei voi sanoa, että nämä ovat voitto- tai tappiotuotteita, vaan ne mukailevat sitä markkinahintaa. Enemmänkin voitto tulee asiakaskokeman kautta, Danske Bankin Takala muotoilee.

Danske Bankin rajoitusjohtajan Sari Takalan mukaan korkosuojan lisäksi kasvaviin asumismenoihin voi varautua myös säästämällä. Kuva: Toni Määttä / Yle

Esimerkiksi kiinteäkorkoista lainaa suunnittelevien on hyvä huomioida, että korko määräytyy suurimmassa osassa pankeista lainan nostopäivän markkinakoron mukaan. Kaikki pankit eivät ilmoita koron muuttumisesta erikseen.

Pankeista ainoastaan OP ja S-pankki ilmoittavat, että kiinteä korko on asiakkaan allekirjoittaman sopimuksen mukainen – lainan nostopäivästä riippumatta. Ehdot, joiden mukaan korko määräytyy, kannattaakin aina tarkistaa omasta pankista.

Pankkien mukaan keskimääräinen kiinteä korko kymmenen vuoden laina-ajalle on tällä hetkellä noin 3–3,5 prosenttia. Vertailun vuoksi Suomen pankin tilastojen mukaan huhtikuussa 2022 suomalaisten kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 0,81 prosenttia.

Kasvaviin korkoihin voi varautua myös säästämällä

Asuntovelallisen voi olla vaikea arvioida, maksaako korkosuoja itsensä takaisin. Laskutoimitus voi muuttua erityisen haastavaksi, kun korkotason muutokset ovat nopeita.

Kiinteäkorkoisissa lainoissa laina-aika on usein sitova. Jos asuntovelallinen haluaa maksaa lainan nopeammin pois, kulut voivat yllättää.

Korkojen nousuun voi varautua muillakin keinoilla, eivätkä korkosuojaukset sovi kaikille.

– Säästäminen on edelleen hyvin vahva ratkaisuvaihtoehto. Esimerkiksi asiakkaat, jotka eivät usko koron nousevan tiettyjen kiinteiden tasojen yli, tai edes niihin saakka, ovat olleet kiinnostuneita säästämään puskuria, jolla voivat varautua, Takala arvioi.

Tärkeintä on kuitenkin tuntea oma taloustilanteensa.

–Sitä kautta voi ymmärtää, mitä korkojen nouseminen esimerkiksi kahteen tai kolmeen prosenttiin tekee omien tulojen ja menojen suhteelle, ja pitääkö silloin esimerkiksi alkaa mukauttaa kulutustottumuksia, Takala arvioi.

Lue lisää:

.
.