Hyppää sisältöön

Työterveyskiistely jatkuu ja nyt jyrähtää työterveyslääkäri: Työntekijöiden nopea hoitoon pääsy on myös taloudellisesti tärkeää

Työterveyshuollon ydin on työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisujen löytämisessä, sanoo Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Anniina Anttila.

Työterveyslääkärien yhdistykseen kuuluu noin 1500 työterveyshuollon erikoislääkäriä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Työterveyslääkärien yhdistyksessä katsotaan, että THL:n johtajan Mika Salmisen arvostelun vauhdittama työterveyshuoltoa koskeva keskustelu on jäänyt kapeaksi.

Yhdistyksen puheenjohtajan Anniina Anttilan mukaan ongelmia on nähty työterveyshuollon yhteydessä tarjotuissa sairaanhoitopalveluissa. Niiden myötä töissä olevilla voi olla terveyskeskusten tarjontaa nopeampi pääsy lääkärin vastaanotolle. Lakisääteinen tehtävä on kuitenkin toisaalla.

– Työterveyshuollon ydin on työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisujen löytämisessä, hän sanoo.

Anttila korostaa, että työterveyshuollon erikoislääkärin työnkuva on pitkälti lakisääteistä työterveyshuoltoa. Sen perusajatuksena on, että ihmiset eivät sairastuisi työssään ja pärjäisivät työelämässä työkykyisinä.

Vaikutusmahdollisuuksia työoloihin

Siihen kuuluvat muun muassa työhöntulotarkastukset, altisteisiin ja työoloihin liittyvät selvitykset, sekä varhainen puuttuminen työkykyongelmiin.

– Sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä, jonka työnantajat voivat tarjota. Se on yksilöasiakkaalle näkyvin osa työterveyshuoltoa, jos ei ole ollut mitään työkykyongelmaa. Tai ei ole ollut työssä, jossa on terveysaltisteita.

Myös taloudellisessa mielessä on helppoa perustella nopeaa sairaanhoitoa.

– Työikäiset pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä paitsi työtehtäviensä kautta myös rahoittamalla verotuksen kautta muuta palvelujärjestelmää, Anttila muistuttaa.

Ongelmien varhaiset merkit tunnistettava

Sairaanhoito auttaa myös työterveyshuollon ydintehtävien hoidossa.

– Parempi olisi, että työterveyshuollossa samalla palveluntuottajalla olisi ainakin suppea sairaanhoito. Tämä siksi, että pystyisimme tunnistamaan ihmisiä, joilla on uhkaava työkykyongelma.

Hän katsoo, etteivät työantajien sairaanhoitopalveluihin käyttämät rahat ole otettavissa perusterveydenhuoltoon.

– Se on aika vaikeaa, koska järjestelmän rahoittavat pääosin työnantajat ja työntekijät. Eivät ne työnantajat purematta nielisi sitä, että sieltä yritettäisiin siirtää rahaa pois.

Täysin julkisena palveluna järjestetty työterveyshuolto ei Anttilan mukaan vaikuta realistiselta.

– Kaikkien etu on, jos julkiset palvelut toimivat hyvin eikä kunnallisessa työterveyshuollon palveluntuotannossa ole mitään vikaa. Mutta jos estettäisiin se, että työterveyshuollot tuottavat sairaanhoitopalveluita, yritykset hankkisivat enemmän sairauskuluvakuutuksia henkilöstölleen, hän uskoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.7. klo 23:een asti.

.
.