Hyppää sisältöön

Kuningatar Elisabet on usean entisen alusmaan valtionpää, mutta muutos voi tulla pian – prinssi Charles: Jokaisen valtion oma asia

Marraskuussa Barbados poisti kuningattarelta valtionpään aseman. Kansainyhteisön maissa vierailleet kuninkaalliset ovat törmänneet viime aikoina kolonialismista kumpuaviin syytöksiin.

Prinssi Charles osallistui viime viikolla Kansainyhteisön kokoukseen Ruandassa. Samalla hän vieraili Ruandan kansanmurhan muistopaikalla Nyamatassa. Kuva: Tim Rooke / AOP

Kun prinssi William ja herttuatar Catherine vierailivat maaliskuussa Kansainyhteisön maissa Karibianmerellä, täyttyivät kuninkaallisten some-tilit aurinkoisilla kuvilla ja videoilla tanssivista ja sukeltavista kuninkaallisista. Iloiset ihmiset hurrasivat katujen varsilla ja kättelivät hymyillen prinssiä ja herttuatarta.

Esimerkiksi yhdessä pariskunnan matkaltaan julkaisemassa tviitissä tanssahdellaan ja kiitellään ystävällisestä vastaanotosta sekä mahdollisuudesta tutustua paikallisten asukkaiden perinteisiin.

Kuninkaallisiin supeasti suhtautuva osa brittimediaa raportoi kansan hurmanneista Williamista ja Catherinesta, mutta osassa mediaa uutisointi sai toisenlaisia sävyjä. Vastaanotto Belizessä, Jamaikalla ja Bahamalla ei ollutkaan yksimielisen positiivinen.

Paikalliset kriittiset äänet huomauttivat rahvasta verkkoaidan läpi kätelleiden ja avoautosta vilkuttelevien valkoisten eurooppalaisten kuninkaallisten tuovan mieleen orjuuden ja kolonialismin synkät vuosisadat, uutisoi The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Belizessä Williamia ja Catherinea odottivat mielenosoittajat, ja pariskunta joutui perumaan käyntinsä kaakaoviljelmällä (siirryt toiseen palveluun). Jamaikalla pääministeri Andrew Holness sanoi maansa olevan valmis muuttumaan tasavallaksi ja Bahamalla kuninkaallisilta vaadittiin "täyttä ja virallista anteeksipyyntöä rikoksista ihmisyyttä vastaan".

Belizessä mielenosoittajien kylteissä muun muassa julistettiin kolonialismin ryöstöperinnön jatkuvan yhä.

Myös Jamaikalla mielenosoittajat julistivat herttuaparinkin hyötyvän edelleen "orjien verestä, hiestä ja kyynelistä". Tällä viitattiin siihen, että kuninkaalliset ovat hyötyneet vuosisatojen mittaan orjuudesta ja entisten alusmaiden riistämisestä.

Prinssi William piti Jamaikalla puheen, jossa hän kuvasi orjakauppaa vastenmieliseksi (siirryt toiseen palveluun). Hän ei kuitenkaan kommentoinut kuninkaallisten osuutta orjuudesta hyötymisessä.

The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) mukaan joukko jamaikalaisia poliitikkoja, yritysjohtajia ja kulttuurivaikuttajia julkaisi avoimen kirjeen, jossa Britannialta vaadittiin korvauksia.

– Kuninkaat, kuningattaret, prinsessat ja prinssit kuuluvat satuihin, eivätkä Jamaikalle, luki Jamaikan pääkaupungin Kingstonin kaduilla kuninkaallisia "tervehtineiden" mielenosoittajien kyltissä.

Prinssi Charles tarttui orjuusaiheeseen

Kuninkaallisten hallitsijoiden hyväksynnällä ja heitä hyödyttäen emämaa osallistui orjakauppaan aina 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle saakka. Tuona aikana miljoonia ihmisiä orjuutettiin.

Brittiläinen imperiumi hankki siirtomaita aina 1600-luvulta alkaen ja laajimmillaan se oli 1900-luvun alussa. Imperiumin hajotessa 1900-luvun mittaan moni itsenäistynyt valtio liittyi Kansainyhteisöön ja säilytti brittimonarkin valtionpäänään.

Walesin prinssi Charles tarttui orjuusaiheeseen vieraillessaan kesäkuussa Ruandassa Kansainyhteisön kokouksessa.

Charlesin mielestä ymmärryksen lisäämiseksi orjuuden historiaa pitäisi opettaa Britannian kouluissa yhtä laajasti kuin holokaustin historiaa. Hänen mukaansa maassa vallitsee suuri aukko tietämyksessä transatlanttisen orjakaupan historiasta.

Hän vakuutti pyrkivänsä itsekin syventämään ymmärrystään orjuuden pysyvistä vaikutuksista. Hän sanoi tiedostavansa, että Kansainyhteisön juuret ulottuvat syvälle kipeään historiaan, ja että nyt on aika keskustella tuosta aikakaudesta.

– Meidän on tunnustettava menneisyyttämme muokanneet vääryydet, Charles sanoi Kansainyhteisön kokouksessa.

– En voi edes kuvailla sen henkilökohtaisen surun syvyyttä, jota tunnen niin monien kärsimyksestä.

Hän ei kuitenkaan esittänyt virallista anteeksipyyntöä. Charlesin kommenteista uutisoivat muun muassa The Daily Telegraph (siirryt toiseen palveluun) ja Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun).

Prinssi Williamia ja herttuatar Catherinea ajelutettiin avoautolla Jamaikan Kingstonissa 24. maaliskuuta. Näky sai arvostelijat muistelemaan siirtomaa-aikoja. Kuva: Tim Rooke / AOP

Moni maa voi muuttua tasavallaksi Elisabetin jälkeen

Kuningatar Elisabet II on tällä hetkellä 14 Kansainyhteisöön kuuluvan Britannian entisen alusmaan valtionpää. Määrä väheni viime marraskuussa yhdellä valtiolla, kun Barbados muuttui tasavallaksi.

Valtionpään aseman siirtyessä presidentti Sandra Masonille paikalla oli myös prinssi Charles. Walesin prinssi nosti tuolloinkin esille menneet vääryydet ja sanoi, että Barbados on joutunut kärsimään orjuuden kauhistuttavasta julmuudesta. Karibianmerellä sijaitseva Barbados oli 1600-luvulla yksi ensimmäisistä alueista, joihin englantilaiset laivasivat orjia Afrikasta.

– Se tahraa ikuisesti historiaamme, Charles sanoi BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Video vallanvaihdosta Barbadoksella:

Barbados muuttui marraskuussa 2021 tasavallaksi ja kuningatar Elisabet menetti asemansa sen valtionpäänä.

Useissa entisissä alusmaissa, joiden valtionpäänä kuningatar Elisabet II on, käydään nyt keskustelua tämän asemasta. Kannatusta monarkin hylkäämiseksi ja korvaamiseksi presidentillä löytyy useista maista. Monet maat kuitenkaan tuskin ryhtyvät sanoista tekoihin niin kauan kuin Elisabet on vallassa.

Kruunun siirryttyä eteenpäin tilanne on toinen, ja siihen prinssi Charles näyttää jo valmistautuvan.

– On jokaisen maan oma asia, muuttuuko tasavallaksi, prinssi sanoi viime viikolla Kansainyhteisön kokouksessa.

Lue myös:

.
.