Hyppää sisältöön

Pentti Linkolan toive toteutui, ja vanha, koskematon metsä on nyt suojeltu – Laipansalossa luonto saa elää omaa elämäänsä jatkossakin

Kuhmalahden läheisyydessä sijaitsevan alueen koko on reilut 16 hehtaaria.

Vähäjärven vehreä luoteisranta.
Mikä tekee alueesta suojelemisen arvoisen ja miltä siellä näyttää? Toimittajamme kävi metsässä Luonnonperintösäätiön suojelujohtajan Anneli Jussilan kanssa. Video: toimittaja ja kuvaaja Miikka Varila / Yle

Metsässä vallitsee täydellinen hiljaisuus. Vain surisevat hyttyset ja järven päällä leijailevat sudenkorennot surisevat vaimeasti.

Luonnonperintösäätiön perustaja Pentti Linkola viihtyi Kuhmalahdella Laipanmaan alueella, jossa miestä viehätti erityisesti alueen erämaisuus ja linturikkaus. 2000-luvun alkupuolella retkeillessään Linkola löysi alueen pohjoislaidalta koskemattoman metsäjärven rannasta vaikuttavan vanhan metsän pikkusoineen ja vehreine laaksoineen.

Linkola yritti saada metsää suojeltavaksi, ja kiersi läheisissä taloissa asiasta puhumassa. Asia ei silloin kuitenkaan edennyt.

Nyt asiat ovat jo toisin.

Luonnon koskemattomuus näkyy kaikkialla. Alueen häiriöttömästä menneisyydestä kertovat maahan vaipuneet lahopuut kääpäisine kylkineen. Kuva: Miikka Varila / Yle

Metsän uusi elämä

Linkolan metsäretkistä ehti kulua parikymmentä vuotta, kunnes ihastuttava metsäalue tuli hakkaamattomana myyntiin. Luonnonperintösäätiö tarttui heti tilaisuuteen.

– Osallistuimme tiukkaan tarjouskilpailuun ja voitimme sen, säätiön suojelujohtaja Anneli Jussila kertoo.

Lähiseudulla kesiään viettävä kangasalalainen perhe otti myös asiassa yhteyttä säätiöön, ja tuki omalta osaltaan metsän hankintaa merkittävästi.

Ja niin Etelä-Suomeen saatiin uusi suojelualue. Pirkanmaalla Kangasalla, Luopioisten ja Kuhmalahden vanhojen kirkonkylien välissä sijaitseva, noin 18 hehtaarin kokoinen alue tullaan nimeämään Laipansaloksi, sen eteläpuolella sijaitsevan laajan metsäalueen mukaan.

Hyönteiset ovat saaneet metsässä touhuta rauhassa – ja niin saavat jatkossakin. Kuva: Miikka Varila / Yle

– Ymmärrän Pentin ihastuksen, sillä täällä on todella vanhoja kuusia, mahtavia kilpikaarnapetäjiä ja semmoista koskemattomuutta, mikä on aika harvinaista, Jussila ihastelee.

18 hehtaarin alueelle mahtuu paljon

Laipanmaan alueella ei näy ihmisten jälkiä, mutta alueelle mahtuu useampikin luontotyyppi. Vähän kauempana järvestä on rehevää sekametsää, josta löytyy jättimäisiä kuusia sekä esimerkiksi ketunleipää, näsiä ja mustikkaa.

Pentti Linkola ihastui alueeseen yöpyessään kauniin metsäjärven rannalla. Kuva: Miikka Varila / Yle

Alueen rehevin osa on järven lahti, johon ympärille muodostuu lehtomainen alue. Siellä kasvaa vehkaa, tupasvillaa ja suopursua. Lahti myös jakaa alueen. Pohjoispuolelta löytyy jättimäisiä kuusia. Luontotyyppi muuttuu kokonaan järven ja puron eteläpuolella, jossa on vanhaan mäntykangasta.

Anneli Jussilan mukaan suojelumetsiä tarvitaan etenkin Etelä-Suomeen paljon lisää. Kuva: Miikka Varila / Yle

– Kun lajitutkijat tulevat tällaiselle alueelle, he löytävät pakkautuneina monia uhanalaisia lajeja. Kyllä 18 hehtaaria kunnollista metsää on jo paljon. Jos saman alueen aukkohakkaa, niin siellä ei ole enää mitään. Muurahaisetkin häviävät, miettii Jussila.

Hän ottaa esimerkiksi metsänpohjassa ehjänä ja paksuna mattona olevan sulkasammaleen.

– Tätä ei ole koskaan isommilla koneilla rikottu, sammal on saanut rauhassa kasvaa.

Suojeltuna luonnontilaisuus tulee vuosikymmenien saatossa vahvistumaan ja sen elinympäristöt muuttuvat yhä suotuisammiksi vanhan metsän lajeille.

Myös linnuilla on ollut alueella hyvät oltavat. Jussila muistelee, että alueella on nähty metso sekä kaakkuri.

– Metsohan on erityisesti kärsinyt nykyisestä metsätaloudesta. Toivottavasti se on vieläkin täällä. Kaakkuri puolestaan kaipaa rauhaa, ja pesii usein pienillä järvillä ja lentää kalastelemaan isommille vesistöille.

Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja toivoisi erityisesti Etelä-Suomeen lisää suojelualueita. Esimerkiksi Pirkanmaalla suojelualueiden osuus on reilun kolmen prosentin luokkaa metsäalasta. Uusia kauppoja on kuitenkin jo suunnitteilla.

– Ylöjärven suunnalla on neuvottelut käynnissä. Tämä toteutuu mahdollisesti jo tänä vuonna, Jussila iloitsee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 29.6. kello 23:een saakka.

.
.