Hyppää sisältöön

Suomen armeijan kiertoilmaisu "keltainen valtio" jää historiaan: jatkossa Puolustusvoimat puhuu alokkaille suoraan Venäjästä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut keskustelukulttuuria Puolustusvoimissa. Seuraava saapumiserä varusmiehiä astuu palvelukseen ensi maanantaina. Ylen haastattelemat inttiin lähtijät suhtautuvat armeijaan myönteisesti.

Eversti Kari Pietiläisen mukaan jatkossa Puolustusvoimissa puhutaan entistä suoremmin Venäjän uhasta. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Puolustusvoimat valmistautuu ottamaan vastaan uuden saapumiserän varushenkilöitä poikkeuksellisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Sota Ukrainassa näkyy Puolustusvoimissa esimerkiksi keskustelukulttuurin muutoksena.

– Keskustelemme Venäjästä ja Venäjän uhasta aikaisempaa avoimemmin, kertoo pääesikunnnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen.

Pietiläisen mukaan Puolustusvoimat on läpinäkyvä organisaatio, jossa asioista keskustellaan niiden oikeilla nimillä.

Osa aiemmin asepalveluksen suorittaneista saattaa muistaa palvelusajaltaan, että Venäjästä ei ole puhuttu suoraan. Varusmiehille on saatettu oppitunneilla puhua esimerkiksi Suomea uhkaavasta "keltaisesta valtiosta".

Nyt kiertoilmaisusta ollaan luopumassa.

– Tällainen keltainen valtio, sellaista ei meidän opetuksessa jatkossa tule olemaan, Pietiläinen sanoo.

Suorasta puheesta huolimatta Puolustusvoimista muistutetaan, että Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.

Rovaniemeläinen Samuel Vuolo on valmistautunut varusmiespalvelukseen muun muassa hankkimalla omat pohjalliset kenkiin. Kuva: Yle

Palvelusta suorittavien mielialoja seurataan tehostetusti

Ensi maanantaina palveluksensa aloittaa noin 12 000 varusmiestä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavaa naista.

Yksi tulevista alokkaista on rovaniemeläinen Samuel Vuolo, 18, joka on lähdössä Sodankylään suorittamaan palvelustaan.

Vuolo kertoo astuvansa palvelukseen hyvissä tunnelmissa.

– Ei minua oikeastaan pelota sota tai nämä, ei niitä oikeastaan kannata miettiä. Nyt käydään armeija ja sen jälkeen katsotaan, mikä on maailman tilanne ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Vuolo pohtii.

Ukrainan sodan myötä varusmiesten mielialoja on ryhdytty seuraamaan tehostetusti, eversti Pietiläinen kertoo. Palautetta saadaan esimerkiksi kyselyiden sekä jokaisessa joukko-osastossa toimivan varusmiestoimikunnan kautta.

– Palautetta saadaan myös Varusmiesliitosta, jonka kanssa pääesikunnan koulutusosastolla on säännöllisiä tapaamisia, Pietiläinen sanoo.

Ukrainan sodan takia on lisätty myös viestintää asepalveluksen suorittajille.

– Joukko-osastot tiedottavat aktiivisesti ja nostavat asioita esille säännöllisesti eri puhutteluissa ja koulutustilaisuuksissa.

Lisäksi Maavoimissa on laadittu niin kutsuttu sotilaan kortti, joka kertoo perusasioista tilanteeseen liittyen. Varushenkilöitä on myös kannustettu keskustelemaan huolta herättävistä asioista aktiivisesti.

Henkilökunnan ja vertaistuen lisäksi palvelustaan suorittavilla on käytettävissään sosiaalikuraattorien ja sotilaspappien verkosto sekä vertaistukena joukko-osastokohtaiset varusmiestoimikunnat.

– Meillä on koulutuksessa käytössä taistelijan mieli ja keho -ohjelma. Koulutuksissa käsitellään muun muassa sotaan liittyviä eettisiä kysymyksiä, Pietiläinen kertoo.

Itse varsinaiseen koulutukseen ei Ukrainan sodalla tai Suomen Nato-hakemuksella ole vaikutusta.

– Olemme kehittäneet koulutusta pitkäjänteisesti ja omista lähtökohdistamme Suomen tarpeisiin, Pietiläinen sanoo.

Elias Kellman lähtee maanantaina Santahaminaan. Kellmanin tavoitteena on päästä sotilaspoliisiksi. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Varusmiesten maanpuolustustahto on korkea

Helsinkiläinen Elias Kellman, 20, on maanantaina lähdössä suorittamaan varusmiespalvelustaan Santahaminaan.

Kellman näkee varusmiespalveluksen suomalaisia yhdistävänä elämänvaiheena. Hän kertoo pitävänsä Puolustusvoimia tärkeänä Suomelle.

Puolustusvoimista kerrotaan, että kotiuttamisen yhteydessä pidettävien loppukyselyjen tuloksissa maanpuolustustahto ja palvelusmotivaatio ovat nousseet.

– Laajentunut Ukrainan sota on kirkastanut varusmiehille asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen merkitystä sekä tärkeyttä. Sama ilmiö havaittiin Venäjän hyökättyä Krimille ja Ukrainan sodan alettua vuonna 2014, Pietiläinen sanoo.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan suomalaisille teettämän kyselyn mukaan maanpuolustustahto oli tänä vuonna mittaushistorian korkein. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa: "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"

Tähän kysymykseen myönteisesti vastasi 83 prosenttia vastaajista. Vuonna 2021 vastaava luku oli 68 prosenttia.

Voit keskustella aiheesta 3.7.2022 kello 23:een asti.

Lue lisää:

.
.