Hyppää sisältöön

Suomessa tehdään abortteja koko ajan vähemmän – taustalla muun muassa seksuaalikasvatus ja ilmainen ehkäisy

Suomessa tehtävien aborttien määrä on vähentynyt selvästi vuosikymmenessä. Taustalla vaikuttavat monet syyt, lähtien vuosituhannen vaihteen poliittisista toimista nuorten seksuaalikasvatuksen lisäämiseksi.

Helsingin kaupunki alkoi 2018 tarjota, monien muiden kuntien tapaan, maksuttomia ehkäisyvälineitä nuorille. Sen lisäksi jokaiselle tarjotaan ilmaiseksi ensimmäinen kupari- tai hormonikierukka tai ehkäisyimplantti. Kuvassa ehkäisyvälineitä vuodelta 1995. Vas. kuparikierukka, ehkäisykapseleita sekä hormonikierukka Kuva: Lehtikuva

Abortti on herättänyt keskustelua Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen jäljiltä ympäri maailmaa.

Päätös kumosi kertaheitolla lähes 50 vuotta aborttioikeuden maassa turvanneen ennakkopäätöksen ja sai naisten oikeudet ottamaan monta askelta taaksepäin.

Yhdysvaltojen aborttitilanne puhuttaa, mutta millaisia raskaudenkeskeytyksiä Suomessa tehdään ja kuinka paljon laki päätökseen vaikuttaa? Keräsimme tähän juttuun tietoa Suomessa tehtävien aborttien tilanteesta.

Suomen aborttilainsäädäntö on yli 50-vuotias

Suomen nykyinen aborttilainsäädäntö on tehty vuonna 1970. Syntyessään se oli melko liberaali, mutta nykyään se on yksi Euroopan tiukimmista.

Nykyisen lain mukaan raskaana olevan oma tahto ei riitä raskaudenkeskeytyksen perusteeksi, vaan hänen on anottava ensin lupaa kahdelta eri lääkäriltä.

Aborttilakia on kyetty tulkitsemaan viime vuosikymmenet melko löyhästi ja laissa mainittu ”sosiaalinen peruste” keskeytyksen syynä tarkoittaa käytännössä usein samaa kuin raskaana olevan tahto. Silti laki mahdollistaa sen, että lääkäri voi kieltää raskaana olevaa tekemästä aborttia.

Keskeytyksistä yli 90 prosenttia tehdäänkin nykyään näillä lääkärin arvioimilla sosiaalisilla perusteilla.

Vuoden 2021 aikana tehdyistä keskeytyksistä 4,9 prosenttia tehtiin sikiön mahdollisen tai todetun poikkeavuuden vuoksi ja 0,5 lääketieteellisin perustein.

Helsingin Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun)maanantaina, että kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun) vanhentuneen aborttilainsäädännön uudistamiseksi etenee mitä luultavimmin eduskunnassa täysistuntoon päätettäväksi ensi syksynä.

HS:n tietojen mukaan ainakin kahden lääkärin luvan vaatimuksesta luopuminen on saamassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön kannatuksen.

Abortit vähentyneet huomattavasti

Suomessa tehtyjen aborttien määrä on vähentynyt selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana.

Vuonna 2021 Suomessa tehtiin noin 7 600 aborttia, eli 6,7 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti.

Kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 2011, aborttien kokonaismäärä oli noin 10 700 ja sama väestöön suhteutettu luku oli 9,2.

Samansuuuntainen kehitys on jatkunut jo pitkään. Esimerkiksi vuonna 1975 raskaudenkeskeytyksiä tehtiin yli 21 000, mikä on noin 65 % enemmän keskeytyksiä kuin viime vuonna.

Erityisesti nuorten, alle 20-vuotiaiden, aborttien määrä on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2021 tehtiin 5,8 keskeytystä tuhatta 15–19-vuotiasta kohden, kun vastaava luku viittä vuotta aikaisemmin oli 7,9. Nuorille tehdään ylipäätään vähemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin kaikille lisääntymisikäisille naisille keskimäärin.

Toisaalta myös nuorten aikuisten, 20–24-vuotiaiden, raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet selvästi.

Muutoksen taustalla muun muassa parantunut seksuaalikasvatus

THL:n raskauden keskeyttämis- ja steriloimisrekisteristä vastaava Anna Heino näkee, että aborttien määrän laskuun vaikuttaa monen asian summa. Hän uskoo, että nykynuorten terveyskäyttäytyminen on yleisesti parempaa kuin pari vuosikymmentä sitten.

– Ehkä keskustelukulttuuri on yleisesti muuttunut, ja vaikka se, miten puhutaan ehkäisystä. Netistä on myös helpompi saada tietoa. Jos ei vaikka halua kysyä aikuiselta, niin on oikeasti mahdollista saada luotettavaa tietoa eri tavalla kuin ennen.

Muutoksen takana ovat myös olleet päättäväiset poliittiset toimet, joihin ryhdyttiin vuosituhannen vaihteessa.

Nuorten raskaudenkeskeytysten määrä kääntyi kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Tähän reagoitiin tuolloin muun muassa poistamalla jälkiehkäisyn reseptipakko 15 vuotta täyttäneiltä vuonna 2002 ja tekemällä seksuaalikasvatuksesta pakollinen osa koulujen opetussuunnitelmaa vuonna 2001.

2010-luvun loppupuolelta lähtien moni kunta on myös ottanut käyttöön maksuttoman ehkäisyn nuorille. Kaikilla näillä päätöksillä on luultavasti ollut merkittävä vaikutus nykytilanteeseen.

Moni tekee abortin uudelleen

Moni raskaudenkeskeytys tehdään naisille, joille on tehty abortti myös aikaisemmin.

Vuonna 2021 heitä oli useampi kuin joka kolmas keskeytyksen tehneistä. Kahdeksalle prosentille oli tehty aikaisempi raskaudenkeskeytys vuosien 2020–2021 aikana.

Viime vuonna lähes yksi kymmenestä naisesta, joille tehtiin raskaudenkeskeytys, oli synnyttänyt kahden vuoden sisällä.

Anna Heinon mielestä tässä on kohta, jossa terveydenhuollolla olisi parannettavaa.

– Nämä ihmiset ovat olleet ikään kuin terveydenhuollon näpeissä juuri äskettäin, ja syystä tai toisesta ei olla onnistuttu löytämään heille realistisesti hyvin toimivaa ehkäisyä. Hoidossa tulisi keskittyä siihen, kuinka nopeasti saadaan käynnistettyä ehkäisy uudelleen. Esimerkiksi kierukan asennusta voi nykyään joutua odottamaan turhan pitkään.

Raskaudet keskeytetään Suomessa varhain

Suurin osa Suomessa tehdyistä aborteista tehdään melko varhaisessa vaiheessa raskautta.

Vuonna 2021 ennen kahdettatoista raskausviikkoa aborteista tehtiin valtaosa, hieman yli 91 prosenttia. Ennen seitsemättä raskausviikkoa tehtiin noin 41 prosenttia keskeytyksistä.

Suomessa abortti on mahdollista tehdä kahden lääkärin päätöksellä 12 raskausviikkoon asti. Siitä eteenpäin on lähtökohtaisesti anottava Valviralta lupa.

Esimerkiksi laissa mainittujen sosiaalisten syiden takia abortti on mahdollista saada Valviran luvalla vielä ennen 20 raskausviikkoa.

THL:n Anna Heino painottaa, että poikkeuksiakin aina on.

– Sikiön vakavan kehityshäiriön vuoksi Suomessa saa tehdä abortin 24 raskausviikolle asti Valviran luvalla. Ja raskauden hätäkeskeytys on aina mahdollinen, jos naisen henki on uhattuna. Mutta se on toki hyvin harvinaista.

Työtä on edelleen tehtävänä

Aborttien määrää voisi edelleen ehkäistä tehokkaammin. Heino korostaa ehkäisyneuvonnan ja esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn lisäämisen merkitystä.

– Siitä huolehtiminen, ettei hinta ole kenellekään este käyttää ehkäisyä. Nuorella voi vaikka olla tilanne, että ei kehtaa kysyä vanhemmalta rahaa ehkäisyyn. Ja toki on myös aikuisia, joilla on rahasta hyvin tiukkaa.

Sellaista tilannetta ei kuitenkaan ikinä tule, ettei abortteja tehtäisi.

– Kaikkia abortteja ei koskaan voi vähentää. Ja meillä tulee aina olemaan tilanteita, missä esimerkiksi sikiöllä on vaikea vamma ja sen takia raskaus keskeytetään, Heino sanoo.

Lue lisää:

.
.