Hyppää sisältöön

Erdoğanin mielenmuutos yllätti Turkki-tutkija Toni Alarannan: "Hämmentää se, mitä Ruotsi on luvannut terrorismin suhteen"

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto uskovat, että neuvottelujumi ratkaistiin lopulta vanhanaikaisella diplomatialla.

Suomen, Ruotsin ja Turkin sopimuksessa voi olla vielä tulkinnanvaraa, huomauttaa Upin Toni Alaranta
Suomen, Ruotsin ja Turkin sopimuksessa voi olla vielä tulkinnanvaraa, huomauttaa Upin Toni Alaranta

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja Turkki-asiantuntija Toni Alaranta sanoo yllättyneensä siitä, kuinka nopeasti Suomi, Ruotsi ja Turkki pääsivät yhteisymmärrykseen Suomen ja Ruotsin kutsumisesta Naton jäseniksi.

Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit allekirjoittivat Naton huippukokouksessa Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan, joka vahvistaa, että Turkki tukee Suomen ja Ruotsin kutsumista jäseniksi. Asiakirja saatiin viimein aikaiseksi tiistai-iltana, neljätuntisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen.

Alarannan mukaan odotukset eivät olleet korkealla siitä huolimatta, että sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson olivat varovaisen toiveikkaita jo maanantaina.

– Vielä eilen illalla, kun (Turkin presidentti) Recep Tayyip Erdoğan lähti Ankarasta, puheet olivat hyvinkin jyrkkiä, Alaranta muistutti Ylen erikoislähetyksessä tiistai-iltana.

– Tässä on sitten jälkeenpäin varmaan syytä pyrkiä analysoimaan sitä, mitä on sovittu. Hämmentää se, mitä Ruotsi on luvannut terrorismin suhteen.

Alarannan mukaan tiistaina sovittuihin asioihin saatetaankin joutua vielä palaamaan uudelleen, ainakin, jos niissä on paljon tulkinnanvaraa. Turkki saattaa esimerkiksi vielä vedota tähän tulkinnanvaraisuuteen vaatimuksissaan.

Yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi ja Ruotsi muun muassa sitoutuvat siihen, että ne eivät tue joukkoa Turkin terroristisina pitämiä tahoja ja että ne määrittelevät Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n terroristiseksi järjestöksi. Lisäksi Suomi ja Ruotsi luopuvat asevientikielloistaan Turkkiin.

Asiakirjassa mainitaan myös Suomen jo tekemät kiristykset terrorismirikoksia koskevaan lainsäädäntöön sekä Ruotsin tuleva uusi terrorismilainsäädäntö.

Neuvottelijat rivissä: Pekka Haavisto, Mevlüt Çavuşoğlu, Jens Stoltenberg, Recep Tayyip Erdoğan, Sauli Niinistö, Magdalena Andersson ja Ann Linde. Kuva: Henrik Montgomery / TT

Ratifiointi kestänee Turkissa jopa kuukausia

Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessaan, että ratkaisu tosiasiassa laadittiin virkamiestason keskusteluissa. Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto arvioi Ylen erikoislähetyksessä, että ne ovat olleet tärkeitä, mutta suuri merkitys oli myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Erdoğanin käymällä keskustelulla kesken neuvottelujen.

– Ennen tätä keskustelua ei ollut välttämättä odotettavissa näinkään paljoa. Vanhanaikaisella diplomatialla oli suuri merkitys, Aalto arvioi.

Stoltenberg kertoi tiistaina, että Suomi ja Ruotsi kutsuttaisiin Naton jäsenyysehdokkaiksi jo keskiviikkona. Sen jälkeen jokaisen Nato-jäsenmaan pitää erikseen ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyys.

Aalto arvioi, että ratifiointikierros tulee etenemään eri jäsenmaissa eri tahtiin. Ainakin Turkissa ratifioinnista käytäneen viranomaistason keskusteluja, jotka kestävät viikkoja tai kuukausia, Aalto sanoo.

– Osa lähtee varmaan kilpajuoksuna nopeastikin ratifioimaan niitä, ja on suuri poliittinen paine siihen. Osalla taas saattaa kestää.

Lue myös:

.
.