Hyppää sisältöön

Metsäkeskus: Metsäpalot ovat nykyään liian harvinaisia, ja Suomessa pitäisi siksi polttaa metsää enemmän

Suomessa on lajeja, jotka ovat käyneet uhanalaisiksi, koska ovat riippuvaisia palaneesta metsästä, ja metsien kulotuksia halutaan sen takia lisää. Niistä voisivat hyötyä myös metsänomistajat.

Metsää kulotettiin tiistaina Mäntyharjulla Etelä-Savossa. Kuva: Sari Ursin / Yle

Mäntyharjulla Etelä-Savossa toteutettiin tiistaina operaatio, joka on käynyt nykyään varsin harvinaiseksi: neljä hehtaaria metsää kulotettiin eli poltettiin hallitusti.

Kulotus oli yksi metsän uudistamisen päämenetelmistä vielä 1960-luvulla, ja parhaimmillaan Suomessa kulotettiin yli 30 000 hehtaaria vuodessa.

Nykyiset kulotusmäärät ovat vähentyneet murto-osaan huippuvuosista, ja kulotuksen taitajia on maassa entistä vähemmän. Siksi Suomen Metsäkeskus tukee aktiivisesti kulottamista, myös taloudellisesti.

– Halusimme aktivoida alueen metsäomistajia ja tiedotimme asiasta. Vastauksia tuli muutamia, ja tämä valikoitui kohteeksi, kertoo Mäntyharjulla kulotusaukean laidalla Metsäkeskuksen projektipäällikkö Johanna Virtanen.

Virtasen mukaan metsän kulottamista olisi syytä harjoittaa Suomessa enemmän, koska se edistää luonnon monimuotoisuutta. Jotkut lajit, kuten hyönteiset, sienet ja käävät, tarvitsevat elinympäristökseen palanutta puuainesta.

Palaneelle aukiolle voivat levittäytyä myös sellaiset lajit, jotka eivät suoranaisesti ole riippuvaisia palosta mutta jotka saavat sen myötä kasvutilaa.

Kulottamisella pyritäänkin mukailemaan metsän luontaista kiertokulkua, koska Suomessa on nykyään niin vähän metsäpaloja, että paloalueista riippuvaiset lajit ovat uhanalaisia. Tosin metsäpalojen riskin on arveltu Suomessakin kasvavan ilmastonmuutoksen edetessä.

Omistajalle metsän hallittu polttaminen helpottaa metsän uudistamista. Palanut puuaines tuottaa ravinteita ja neutraloi hapanta maaperää, ja keväällä poltettu musta maa antaa uusille taimille lämpöä.

Metsäalan yrittäjä Eero-Tapani Kärkkäinen ja Suomen Metsäkeskuksen projektipäällikkö Johanna Virtanen kuloalueen laidalla tiistaina. Kuva: Sari Ursin / Yle

Päivän tuulensuunta ratkaisee

Mäntyharjulla kulottamisen pani toimeen Metsäpalvelu Kärkkäinen -yritys.

– Tässä on kytätty keliä ja säätiedotteita koko kevät ja odotettu metsäpalovaroitusta, jonka aikana kulottaminen onnistuu parhaiten, kertoo yrittäjä Eero-Tapani Kärkkäinen.

Kulottaminen on metsäpalovaroituksen aikana sallittua, mutta edellyttää ilmoitusta ja suunnitelmien toimittamista pelastusviranomaiselle, ja kulotusvakuutus pitää olla siltä varalta, että jotain menee pieleen.

– Päivän tuulensuunta ratkaisee sen, mistä suunnasta lähdetään polttamaan. Sen pitää tapahtua sopivassa tahdissa, ei liian nopeasti eikä liian hitaasti, Kärkkäinen sanoo.

Mäntyharjun kohteessa kulotustyö alkoi kello kahdeksan tiistaiaamuna. Varsinainen polttaminen neljän hehtaarin alueella oli parissa tunnissa valmis, mutta jatkuva vartiointi jatkui ainakin seuraavaan aamuun asti.

– Kuloalue käytännössä ympäröidään paloletkuilla, jotta vettä on saatavilla kaikista ilmansuunnista, jos näyttää huolestuttavalle, Kärkkäinen kertoo

– Tulevina päivinä käydään täällä aika tiuhaan sammuttelemassa haikuja. Eivät ne vaarallisia ole, onhan tässä palokatkot, mutta savuttavat tuulen yltyessä ja voivat aiheuttaa hämmennystä sivullisissa.

Kuva: Sari Ursin / Yle

Lue lisää metsäpaloista:

.
.