Hyppää sisältöön

Tietynlainen sää kuumentaa sähköiset sääpalvelut, eikä se ole helle

Moni saa säätiedot nykyään omasta taskusta älypuhelimeen ladatun sääsovelluksen kautta tai kurkkimalla sääaiheisia verkkosivuja. Kesällä sää kiinnostaa erityisesti, mutta tasainen helle ei suinkaan aiheuta sääpalveluihin suurinta kuhinaa.

Esimerkiksi Ilta-Sanomien Supersäässä toinen ennuste tulee Ilmatieteen laitokselta ja toinen Forecalta. Kuva: Heli Kaski / Yle

Jos arvelit, että helteet saavat ihmiset kyttäämään kaikkein eniten sähköisiä sääpalveluja olit väärässä.

Kuumuus pyörii kyllä ihmisten mielissä ja päivittäisissä puheissa, mutta esimerkiksi sääpalveluja tarjoavan Forecan kävijäpiikit ajoittuvat hellettä enemmän myrskyihin ja pyryihin, kertoo Forecan kuluttajapalveluista vastaava kaupallinen johtaja Tuomas Reivinen.

Sama ilmiö näkyy myös Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa. Suurin viime aikojen kävijäpiikki nähtiin vuosi sitten juhannuksena Aatu-rajuilman aikoihin, kertoo verkkopäätoimittaja Tuija Vuorinen Ilmatieteen laitokselta. Tuolloin Ilmatieteen laitoksen sivuilla oli liki 700 000 kävijää vuorokaudessa.

Reivisen mukaan Forecankin sääpalveluilla on Suomessa miljoonaluokan käyttäjämäärät.

– Moni tuntuu kesää kohden hellettä odottavan ja toiset pelkäävän, mutta helteet eivät sääpalveluissa näy niinkään suurena piikkinä. Pitkän tasaisen jakson aikana saattaa olla tavanomaista vähemmän käyttäjiä. Sateet, vaihtelevat säät ja voimakkaat myrskyt kiinnostavat enemmän, kuvailee Reivinen

Kiinnostus säätä kohtaan kasvaa kuitenkin kesän lomakaudella. Sääseuranta vilkastuu jo ennen juhannusta ja jatkuu elokuulle saakka, arvioi Reivinen.

– Hellejaksot vähän kasvattavat kävijämääriä, mutta yleisestikin kesä on sääennusteiden seuraamisessa aktiivista aikaa. Silloin on joka tapauksessa eniten käyttäjiä, sanoo myös Vuorinen.

Ilmatieteen laitoksen palvelussa eniten ihmisiä kiinnostavat oman alueen paikallissää sekä tutkakuvat, joiden avulla voi seurata esimerkiksi sadealueita. Kesällä myös varoituksia, kuten metsäpalovaroitusta, seurataan tarkoin.

Reivinen toteaa, että sadetutka on monille todella tarpeellinen, koska se näyttää kesän kuurosateet parhaiten ja sen avulla voi ennakoida sateen alkua ja loppua.

Sadetta, pilvisyyttä, tuulta ja lämpötilaa tarkkaillaan

Moni tarkastaa säätiedot useamman kerran päivässä.

– Kannattaa muistaa, että ihmiset katsovat säätietoja moniin eri tarkoituksiin, Vuorinen sanoo.

Eniten ihmisiä aktivoivat sääpalvelujen pariin olosuhteet, joilla on suurin vaikutus omaan arkeen.

Tavallisimmin seurataan Reivisen mukaan sadetta, lämpötilaa, tuulta ja pilvisyyttä ja niiden symbolit ovat yleensä sääsovelluksissa selkeimmin esillä. Palveluiden näkymää voi usein myös räätälöidä.

Eri ammattiryhmille ja harrastajille tietyt säätiedot ovat perustietojen lisäksi merkityksellisiä. Esimerkiksi ilmanpaine, -kosteus tai kastepiste eivät herätä massoissa suuria intohimoja.

– Veneilijät ovat kiinnostuneita tuulesta ja kiinteistönhuoltajat lumipyryistä, samoin sähköverkon ylläpitäjät. Monia kiinnostaa sadetutka ja kovat myrskyt, joissa voi puita kaatua. Myös kuurosateet, jotka voivat tulla yllättäen ja sataa runsaasti tiettyyn paikkaan, vilkastuttavat sääpalveluja, luettelee Reivinen.

Kun isompia myräköitä on näköpiirissä, sääpalvelujen tarjoaja varautuu jo ennalta kasvavaan kävijämäärään lisäämällä esimerkiksi serverikapasiteettia, ettei käyttäjätulva tuki palveluja.

Kaisu Noronen (kuvassa oikealla) tarkastaa säätiedot yleensä useamman palveluntarjoajan nettisivuilta. Hänellä eikä hänen tyttärellään Aino Norosella ole puhelimeen ladattuja sääsovelluksia. Kuva: Heli Kaski / Yle

Jyväskylän keskustassa Kaisu Noronen ja Aino Noronen kertovat seuraavansa säätä netistä päivittäin, Aino jopa harvemmin. Kummallakaan ei ole ladattuna sääsovelluksia. Sateet ajavat poutaa herkemmin säätietojen ääreen, koska se vaikuttaa muun muassa pukeutumiseen.

– Jos on luvattu sadetta, niin se saa hakeutumaan säätietojen ääreen. Katson netistä yleensä eri toimijoiden ennusteita, siitä on tullut tapa, sanoo Kaisu Noronen.

– Katson, onko aurinkoista ja mikä on lämpötila, kiteyttää käyttötottumuksensa 14-vuotias Aino Noronen.

Niin ikään Jyväskylän keskustassa jututettu Kirsi Ruohonen kertoo pärjäävänsä iltapäivälehden sivuilta löytyvillä säätiedoilla. Hän kurkkii ennusteita kännykästä harvakseltaan. Ruohosta kiinnostaa erityisesti lomasää, varsinkin, jos on osallistumassa tapahtumiin.

Torikahvilta tavatut Mikael Mäkinen ja Tero Tarvainen ovat sääpalvelujen käyttäjinä erilaisia.

Mikael kertoo, ettei hänellä ole puhelimessa sovellusta ja säätä hän tutkailee lähinnä Forecan sivuilta. Hellettä enemmän Mikael Mäkistäkin kiinnostavat sateet ja säästä pysyy hänen mukaansa kärryillä myös uutisia seuraamalla.

Terolla on aktiivisessa käytössä puhelimen oma sääsovellus ja hän tarkastelee sitä päivittäin.

– En ole sääaddikti, mutta päivittäin tulee katsottua, mitä on tarjolla. Talvioloissa sää kiinnostaa enemmän, vaikkapa silloin kun lämpötila on nollan lähellä. Silloin haluaa tietää, onko pakkasta vai loskaa. Kesäsää on minusta aina yleensä hyvä, summaa Tarvainen.

Tero Tarvainen (kuvassa vasemmalla) kertoo käyttävänsä kännykän sääsovellusta päivittäin. Mikael Mäkinen ei ole sen sijaan sääsovelluksia puhelimeensa ladannut. Säätietoja saa hänen mukaansa netistä ja myös uutisia seuraamalla pysyy säästä kärryillä. Kuva: Heli Kaski / Yle

Sääpalvelujen mobiilikäyttö kasvaa

Säätä seuraavat kaikki ihmiset kaiken aikaa, kuvaa Forecan Tuomas Reivinen. Muutoksia sääpalvelujen käyttötottumuksissa on kuitenkin tapahtunut ja tapahtuu edelleen.

– On siirrytty seuraamaan säätä mobiililaitteista tietokoneiden sijaan ja sanomalehdistä käyttäjät ovat siirtyneet verkkoon.

Kovin vauhdikkaita trendejä ei kuitenkaan ole nähtävissä. Reivisen mukaan kyse on lähinnä siitä, kuinka nopeasti koko kansa siirtyy mobiiliin. Siirtymää siihen suuntaan on tapahtunut jatkuvasti viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Reivinen tietää, että sään seuraaminenkin voi koukuttaa. Sadetutkan seuraajat ja myrskybongarit tarkistavat tilanteen monta kertaa päivässä. Vanhemmille ihmisille sääpäiväkirjan pitäminen voi olla harrastuksen tasoista toimintaa.

– Säätutkan käyttö voi olla addiktoivaa, kun on mahdollista seurata pilvien liikkeitä ja ennakoida, mihin sateet ovat menossa.

Sää tulee tarkistettua tosi usein, koska se on niin helppo vain kaivaa kännykkä taskusta ja nopeasti vilkaista säätiedot, Reivinen arvelee.

Ilmatieteen laitoksen etusivun sääkartasta on viime päivinä ollut luettavissa paistetta ja hellelukemia. Kuva: Heli Kaski / Yle
.
.