Hyppää sisältöön

Nyt voi olla hyvä aika trombibongaukseen, suurin osa jää kokonaan havaitsematta

Maa-alueilla trombien esiintyvyys on suurin itäisessä Suomessa. Niitä syntyy useimmiten kuuro- tai ukkospilvessä.

Pahimmillaan trombit ovat tehneet Suomessakin julmaa jälkeä. Voimakas trombin jälkiä Hattulassa vuonna 2018. Kuva: Eija Ahokas

Hollantiin Zeelandin maakuntaan iski tiistaina harvinainen trombi, jossa ainakin yksi ihminen menetti henkensä. Suomessa isompia vahinkoja aiheuttaneita trombeja ei tänä kesänä ole toistaiseksi ollut, mutta säätyyppi on nyt periaatteessa trombeille suotuisa, sillä ukkosia on esiintynyt eri puolilla maata.

– Lähipäiville ennustetut ukkoset ovat kuitenkin hyvin paikallisia, toppuuttelee Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuukka Keränen.

Trombi on raju, paikallinen, suppea-alainen ja kestoltaan yleensä lyhyt paikallinen pyörretuuli, jonka tyypillinen syntypaikka on kuuro- tai ukkospilvi, kertoo Ilmatieteen laitos.

Pienet trombit eivät ole kovin harvinaisia

Amerikassa tornado-nimityksellä tunnettujen trombien syntymisen perusedellytykset ovat kosteus, lämpö ja epävakaisesti kerrostunut alailmakehä, jossa syntyy voimakas nousupyörre. Maa-alueilla trombien esiintymistiheys on suurin maan itäosassa

Ilmiöinä ne ovat kuitenkin niin paikallisia, että yksittäisen trombin ennustaminen on meteorologian menetelmillä erittäin vaikeaa.

– Suurin osa niistä on varsin pieniä, eikä niitä välttämättä havaitse kukaan. Mutu-tuntumalla pienet trombit ovat Suomessa aika yleisiäkin, mutta sellaiset isommat, jotka saavat jotain tuhoa tai vauriota aikaan, ovat harvinaisia, Keränen sanoo.

Trombihavaintoja tehdään Suomessa vuosittain toista kymmentä, mutta ilmaston lämpeneminen todennäköisesti tekee trombeista yleisempiä, koska myös ukkoset yleistyvät.

– Eivät ne ainakaan epätodennäköisemmiksi ole muuttumassa, Keränen sanoo.

.
.