Hyppää sisältöön

Hellesäät tekevät lehmien voinnista helposti tukalan – siilinjärveläisellä tilalla lehmien oloa helpotetaan vesisuihkulla ja puhaltimilla

Eläinlääkärin mukaan hellesäät näkyvät jo tuotantoeläinten voinnissa, sillä muun muassa lehmien utaretulehduksia ja poikimahalvauksia on ollut tavanomaista enemmän.

Hanna-Liisa Nousiainen nuorten hiehojen vierellä jaloittelutarhassa. Hiehot saavat kulkea vapaasti navetan varjon ja aitauksen väliä. Kuva: Meri Remes / Yle

Helteet rasittavat myös tuotantoeläimiä. Kuumalla säällä esimerkiksi naudat vähentävät syömistään, koska ruuansulatus lämmittää niitä lisää. Sen sijaan ne keskittyvät itsensä viilentämiseen hengittämällä tiheämmin.

– Jos lehmä ei syö riittävästi, sen myötä lehmien maidontuotanto vähenee, tiinehtyminen huononee ja utaretulehdusten riski kasvaa. Nämä ongelmat näkyvät tilojen pitäjille usein viiveellä, esimerkiksi vasta kuukauden päästä helteistä, kertoo eläinten ruokinnan ja hyvinvoinnin valtakunnallinen huippuosaaja Minna Norismaa Pro Agrialta.

Lehmä viihtyy viileässä ja helteet ovat niille raskaita. Vasikoita saatetaan joutua nesteyttämään elektrolyyteilla helteiden vuoksi, Norismaa arvioi. Yölaidunnus on suositeltavaa.

Uudemmissa tuotantolaitoksissa voidaan esimerkiksi avata navetan seiniä ja saada ilmavirtaa paremmin liikkeelle, mutta vanhoissa navetoissa voi olla heikommat mahdollisuudet tilan viilentämiseen.

Vesisuihku ja puhaltimia lehmien viilentäjinä

Siilinjärveläisen maitotilan lehmät ovat tilan omistajien mukaan vaikuttaneet hyvävointisilta tämän kesän kuluneina hellepäivinä, eivätkä vielä ole vähentäneet syömistään.

Noin kahdensadan naudan tilalla lehmät oleskelevat vapaina pihatossa ja menevät omatoimisesti lypsylle lypsyrobotin luo. Lypsylehmiä on reilut sata.

– Meillä on täällä puhaltimia ja vesisuihku lehmiä viilentämässä. Aika hyvin lehmät ovat hakeutuneet esimerkiksi vesisuihkun luo, kertovat tilan omistajat Hanna-Liisa Nousiainen ja Heikki Vartiainen.

Lehmä Hanna-Liisa Nousiaisen ja Heikki Vartiaisen pihattonavetassa. Taustalla näkyy vesisuihkusta tuleva vesisumu. Kuva: Meri Remes / Yle

Helteellä eläinten vointia seurataan tarkkaan.

– Lehmilläkin on yksilöllinen lämmönsietokyky. Lämpöstressi näkyy niillä muun muassa hengityksen tihentymisenä, apeutena ja syönnin vähenemisenä, pohtii Hanna-Liisa Nousiainen.

Lehmien vointia seurataan yksilöllisesti myös niiden kaulapantojen välittämän digitaalisen seurantatiedon avulla. Kaulapanta antaa lypsyrobotin tietokoneelle tietoa muun muassa lehmän syönnistä, märehtimisestä sekä lypsytiedoista ja maidon lämpötilasta.

Puhaltimet viilentävät navettaa kuumalla säällä. Avattujen ikkunoiden kautta saadaan myös läpiveto. Kuva: Meri Remes / Yle

Helteet saattavat vaikuttaa tilan arkeen niinkin, että lehmien ape eli pääasiassa viljoista ja säilörehusta koostuva rehuseos saatetaan joutua tekemään kahdesti päivässä. Normaalisti se tehdään kerran päivässä.

– Helteillä lehmät eivät välillä halua syödä apetta, jos se on niiden makuun liian lämmintä. Ape on silloin tehtävä kahdesti päivässä, sanoo Vartiainen.

Hanna-Liisa Nousiainen rapsuttelee nuoria hiehoja. Kuva: Meri Remes / Yle

Eläinlääkäri: helle näkyy jo muun muassa lehmien utaretulehdusten kasvuna

Siilinjärven kunnaneläinlääkärin viransijaisena toimivan eläinlääketieteen lisensiaatin Heidi Tanskasen mukaan kuuma sää näkyy eläinlääkärin työtehtävissä.

– Helle näkyy jo tuotantoeläinten voinnissa. Lehmien utaretulehdukset ovat kasvussa ja poikimahalvauksia on ollut enemmän. Tuotantoeläimillä on ollut lämpöshokkioireita ja vasikoilla normaalia enemmän hengitystietulehduksia, Tanskanen summaa.

Eläinten viilentäminen on tärkeää.

– Varjopaikat ja eläinten viilentäminen vettä suihkuttamalla auttaa. Vettä pitää olla koko ajan tarjolla ja huolehtia eläinten pitopaikkojen puhtaudesta, Tanskanen tiivistää.

Sikaloissa käytetään lehmänavetoiden tapaan muun muassa vesisuihkuja sikojen olon helpottamiseksi helteillä.

– Eläinten laitumen veden on oltava sellaista vettä, että ihminen itsekin sen pystyisi juomaan. Jos vaikkapa lehmille ei ole varjopaikkoja laitumella, ennemmin eläimet silloin navettaan varjoon kuin ulos, sanoo puolestaan Minna Norismaa.

Mitä ajatuksia aihe herättää? Keskustelu on auki 1.7. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.