Hyppää sisältöön

Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-paperista taitetaan peistä vielä moneen kertaan, arvelevat Suomen kurdit

Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärrysasiakirjan ytimessä on kaksi asiaa: Turkki haluaa kireää suhtautumista kurdeihin ja vapaata asekauppaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan Naton huippukokouksessa Madridissa. Kuva: Dursun Aydemir / AOP

Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja on otettu kirjavasti vastaan. Ruotsissa kurditaustainen kansanedustaja Amineh Kakabaveh syyttää Ruotsia kurdien myymisestä Nato-jäsenyyttä vastaan. Niin sanotussa yhteisymmärrysasiakirjassa on useampia kurdeja ja terrorismia koskevia kohtia.

Suomessa äänenpainot ovat olleet maltillisempia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti tuoreeltaan sitä, että Suomi toimii oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaan.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen taas toi Twitterissä esiin asiakirjan monitulkintaisuuden sekä myöhemmin samassa ketjussa sen, että osa muotoiluista on esimerkiksi ihmisoikeuksien kannalta hankalia.

Suomessa on noin 15 000 kurdia. Kysyimme kolmelta heistä näkemyksiä Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärrysasiakirjaan.

"Erdoğanin mielestä kaikki kurdit ovat uhka"

Suomalais-kurdilaisen ystävyysseuran puheenjohtaja Sabah Abbas Ali suhtautuu epäilevästi Suomen, Ruotsin ja Turkin solmimaan asiakirjaan.

Asiakirjassa sanotaan muun muassa, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat estämään Kurdistanin työväenpuolue PKK:n ja muiden terroristijärjestöjen toimintaa. Samalla ne sitoutuvat estämään myös PKK:n tai muiden terroristijärjestöjen "inspiroimien" yksittäisten ihmisten tekoja.

– Suomen pitää nyt olla tarkkana Turkin vaatimusten kanssa. Toimenpiteet eivät voi perustua vain siihen, mitä Turkki linjaa ja keitä se sanoo terroristeiksi. Odotamme nyt, mitä Suomi oikeasti tekee, Abbas Ali sanoo Ylen puhelinhaastattelussa.

Turkki on jo kertonut vaativansa yhteensä 33:n terrorismista epäilemänsä henkilön luovuttamista Suomesta ja Ruotsista.

Abbas Ali arvelee, että Turkin ja presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tarkoituksena on käyttää Suomen ja Ruotsin kanssa allekirjoitettua asiakirjaa kurdien aseman kyseenalaistamiseen myös muissa Nato-maissa. Esimerkiksi Saksassa on pitkälti yli puoli miljoonaa kurdia.

Samalla Turkki pyrkii Abbas Alin mukaan hämärtämään rajaa terroristisen uhkan ja hallinnon vastustamisen välillä.

– Erdoğanin mielestä kaikki kurdit ovat uhka, riippumatta siitä, missä he ovat. Jos joku käyttää sananvapauttaan Suomessa, Saksassa tai Norjassa ja vastustaa Turkin nykyhallintoa, Turkki voi käyttää tätä asiakirjaa luomaan painetta näillekin maille, sanoo Abbas Ali.

Sopimuksella on Erdoğanille myös sisäpoliittinen ulottuvuus. Sen avulla hän voi näyttää vaikutusvaltaansa sekä sitä, että hän on onnistunut painostamaan muita maita kurdiasiassa.

– Nato-jarrutus on ollut silkkaa Suomen ja Ruotsin kiusaamista Turkin sisäpolitiikan vuoksi, Abbas Ali sanoo.

Asiakirjassa linjattuun asevientikiellon kumoamiseen Abbas Ali ei ota suoraan kantaa.

– Toivon, ettei suomalaisia aseita käytetä kurdeja vastaan, hän sanoo.

Loppuuko Suomen tuki ääriryhmiä vastaan taisteleville kurdeille?

Welat Nehri on ollut pitkään Suomen Kurdiliiton puheenjohtaja. Arkistokuva. Kuva: Matti Myller / Yle

Suomen Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri pitää selvänä, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet Turkille myönnytyksiä Nato-jäsenyyden nimissä. Nehri pelkää Suomen tuen loppuvan Isisiä ja muita ääriryhmiä vastaan taisteleville kurdijärjestöille.

– Lähi-idän tilanteen näkökulmasta on huolestuttavaa, jos Isis ja muut samaa ideologiaa edustavat terroristiryhmät vahvistuvat Syyriassa, Irakissa ja muualla Lähi-idässä. Toiveena on, että Nato- ja EU-maat tukisivat kurdeja terrorismin vastaisessa taistelussa.

Yhteisymmärrysasiakirjassa puhutaan paljon terrorismista. Nehri toteaa, että Turkissa terrorismikäsitys on aivan toisenlainen kuin länsimaissa.

– Turkissa kaikki, jotka kritisoivat presidentti Erdoğanin toimintaa eivätkä toimi hänen asettamiensa lakien puitteissa luokitellaan terroristeiksi. Kurdit ovat kärsineet tästä aivan liikaa.

Nehri sanoo puhelinhaastattelussa, ettei Turkki päässyt kaikkiin tavoitteisiinsa. Silti Turkissa asiakirja on esitetty Turkin voittona ja Suomen ja Ruotsin tappiona.

– Siellä on levitetty jopa valheellisia väittämiä muun muassa siitä, että Suomi ja Ruotsi muuttaisivat lainsäädäntöään ja muuttaisivat kurdien YPG:n sekä Gülenin järjestön terroristijärjestöksi. Siellä on myös väitetty, että Suomi ja Ruotsi palauttaisivat Turkin vaatimia henkilöitä.

Nehri uskoo, että Turkki pyrkii jatkossakin suhmuroimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysneuvottelujen ja maakohtaisten ratifiointien tiellä.

– Turkki valvoo yhteisymmärrysasiakirjan pykälien toteutumista, kuten he ne ymmärtävät. He saattavat esittää mielivaltaisia vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille tämän sopimuksen nojalla. Tämä on isompi huoli kuin se, miten sopimus on kirjoitettu.

Näin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi sopimusta Madridissa

Suomi ja Ruotsi pääsivät uhkailusta "yllättävän vähällä"

Kurditaustainen Lähi-idän ja islamin asiantuntija ja kolumnisti Seida Sohrabi puolestaan suhtautuu yhteisymmärrysasiakirjaan tässä vaiheessa myönteisesti.

– Olen positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka vähällä Suomi ja Ruotsi tästä uhkailusta pääsivät.

Sohrabi toteaa puhelinhaastattelussa, etteivät Turkin Suomelle ja Ruotsille aiheuttamat ongelmat kuitenkaan päättyneet eilen solmittuun sopimukseen.

– Tulee varmasti useaan otteeseen eteen, että Turkki tulee tulkitsemaan asiakirjaa ja sen lauseita eri tavalla kuin Suomi.

Sohrabi tulkitsee, ettei asiakirjassa esimerkiksi kielletä Suomen ja Ruotsin tukea Syyriassa toimiville kurdijärjestöille.

– Tämä ei käsitykseni mukaan tarkoita sitä, että Suomi ja Ruotsi eivät voisi tukea esimerkiksi YPG:ta ja muita kurdijärjestöjä Syyriassa Isisin vastaisessa taistelussa, jota Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat tukeneet.

Sohrabi sanoo, että kunkin maan lainsäädäntö on avainasemassa, kun sopimuksen sisältöä tulkitaan.

– On varma, että Suomen puolelta lauseet on mietitty todella tarkasti ja kohtia on viilattu. Kokonaisuutena tämä on erittäin laajasti tulkittavissa oleva asiakirja.

– Varmasti Turkin kanssa tulee erilaisia tilanteita ja keskusteluja. Tämä ei pääty tähän. Tulkinnan varaa on niin paljon, että ihan varmasti Turkki ottaa vielä yhteen Suomen ja Ruotsin kanssa.

Sohrabi toteaa, että Suomen kurdien keskusteluryhmässä on kysytty mistä Suomi ja Ruotsi ovat luopuneet, että sopimus on saatu aikaiseksi. Sopimus aiheuttaa Sohrabin mukaan huolta.

– Kurdiyhteisön jäsenet kysyvät, että mitä tämä oikeasti tulee tarkoittamaan taistelussa terrorismia vastaan. Se on ainakin varmaa, että jos kurdiryhmiltä, kuten YPG:ltä viedään tuki, niin Isis nostaa päätään. Se on aivan varma.

Lue myös:

.
.