Hyppää sisältöön

Hurpusta piti tulla luksuskohde venäläisille – nyt kukaan ei oikein tiedä, mitä aivan Venäjän läheisyydessä olevalle luontokohteelle tapahtuu

Vain noin kilometrin päässä Venäjän rajasta Suomen etelärannikolla sijaitsee 90 hehtaarin alue, josta piti tulla luksuslomakohde venäläisille matkustajille. Nyt turisteja toivotaan kaikkialta muualta.

Hurpusta suunniteltiin luksuslomakohdetta, mutta nyt se ei tunnu järkevältä
Hurpusta suunniteltiin luksuslomakohdetta, mutta nyt se ei tunnu järkevältä

Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli nappaa puhelimellaan kuvan merellä seilaavasta joutsenesta.

Aurinko paistaa, kaikkialla on vehreää ja taivaskin on sininen. Tällaisesta lomakohteesta moni saattaa haaveilla ulkomaillakin. Sitä Pulli ainakin toivoo.

Tämän paikan nimi on Hurppu, kunta on Virolahti.

Hurppuun on jo pitkään kaavailtu lomakohdetta, mutta pari seikkaa hiertää yli kuusi vuotta kestänyttä suunnittelua: Kenelle lomakohde tehdään ja onko itäraja ongelma?

Alkuperäinen kumppani lähti

Virolahti on suosittu lomakunta. Meren rannoilla, saaristossa ja sisemmällä kunnassa on yhteensä noin 1 600 loma-asuntoa.

Kunnan omistama 90 hehtaarin kokoinen alue Hurpussa on yhdellä matkailun paraatipaikoista. Luonto on alueella monipuolista, ja vain kivenheiton päässä on Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Kaakkois-Suomen rannikolle matkustetaan muun muassa seuraamaan arktisten lintujen muuttoa.

Kuva: Otso / Yle

Hurpun alueen kaavaa valmisteltiin yhdessä Hurppu Horizon Centre -nimisen yrityksen kanssa, jonka johdossa on venäläistaustainen liikemies. Yritys kuitenkin vetäytyi suunnitelmista yllättäen viime vuoden helmikuussa. Tämän jälkeen matkailuhanketta ovat jatkaneet kunta ja Cursor oy.

Hurpun asemakaava sai silti lainvoiman vuoden 2021 vaihteessa yli vuosi sitten. Alue on nyt kaavoitettu matkailulle, mutta silti jokin hiertää.

– Minun näkemykseni on, että se kaavoitus ja konsepti on tehty siihen vanhaan maailmaan. Kaava teknisesti on hyvä, mutta konseptia pitää miettiä uudestaan, sanoo Pulli.

Luksuskohteeksi vai lähelle luontoa?

Alueesta oli suunniteltu luksuskohdetta, mutta viime vuosien aikana etenkin suomalaisten matkailutrendeissä on tapahtunut koronapandemian vuoksi muutoksia. Nyt lomalle tahdotaan kohteisiin, joissa voi olla yhtä luonnon kanssa.

– Tällainen asenteiden muutos tulee ilman muuta ottaa huomioon alueen toteutuksessa, Pulli sanoo.

Pohdintaa siis riittää. Pulli kertoo, että projektissa on ylipäätään päällä pieni mietintävaihe. Alueen kunta- ja matkailustrategiat nojaavat paljon siihen, että venäläiset matkustavat Suomeen. Se innoitti myös luksuslomakohteen suunnitteluun.

Vaikka venäläiset eivät nyt tule, Venäjän rajan läheisyys voi olla eksoottista muiden maiden turisteille.

– Voi olla, että kansainväliset vieraat haluavat tulla katsomaan tätä Venäjän vastaista raja-aluetta.

Intressit on sovitettava yhteen rajan kanssa

Raja voi olla matkailuvaltti, mutta samalla herättää myös kysymyksiä. Hurpussa sijaitsee merivartioston asema, ja merellä Hurpun edustalla on Santion saari, jossa on huviveneiden rajanylityspaikka. Alue on siis tärkeä myös rajaturvallisuudelle.

Hurpun aluetta kaavoitettaessa on kuultu eri osapuolia, joista yksi on merivartiosto.

– Meillä on hyvä yhteistyö kaavoituksen kautta kaikkien saariston kuntien kanssa. Se on selkeä prosessi, joissa kuullaan kaikkia ja eri intressit sovitetaan yhteen, sanoo Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Hirvi.

Hurpussa on jo nyt kaunis hiekkaranta ja pienvenesatama. Kuva: Noora Palola / Yle

Kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli on sanoo samaa.

– Matkailukohde näin lähellä rajaa on tarkkaan mietittävä asia. Teemme viranomaisten kanssa yhteistyötä, ja se on ollut hedelmällistä.

Koko prosessi toimii virallisen kaavoitusmenettelyn kautta. Merivartiosto jätti aikanaan vastineen Hurpun kaavoitusalueesta, ja kaikkien alueella toimivien tahojen näkökulmia kuultiin. Kyse oli yksityiskohdista, kuten hälytysajoneuvojen pääsystä Hurpun merivartioasemalle.

Rajavalvonta keskittyy ennalta määritellyille ja julkisesti esiin tuoduille alueille rannikolla sekä saaristossa. Erityisiä valvottuja alueita ovat esimerkiksi rajavyöhyke ja erilaiset suoja-alueet.

– Mikäli turismi Hurpun ja Itäisen suomenlahden kansallispuiston alueella lisääntyy, se toki toisi enemmän myös tehtäviä, kuten sairaankuljetusta ja meripelastusta, mutta sitä varten olemme olemassa, sanoo Mikko Hirvi.

Merivartiosto huolehtii toki myös rajaturvallisuudesta.

– Kaikki liikkumisrajoitukset ovat julkisia, maastoon merkittyjä. Niistä ei ole liikkumavaraa.

Rajavalvonta ja turistit jo nyt alueella

Jo nyt Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja Hurppuun suuntautuu matkailua. Se toimii sovussa rajavalvonnan kanssa.

Kansallispuistoon voisi Pullin mukaan suuntautua enemmänkin liikennettä. Sopivan matkailuyrittäjän löytyessä tämä ehkä olisi mahdollista.

Hurppun matkailualuetta kaavoitettaessa puhuttiin myös Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon suuuntautuvan matkailun kehittämisestä. Kuva: Noora Palola / Yle

Merivartioston miehitetyt vartioasemat Itäisellä Suomenlahdella ovat Hurppu-Santiossa, Kotkassa ja Haapasaaressa. Lisäksi valvontatekniikkaa on eri puolilla saaristoa.

Viime vuosikymmenten aikana Itäisen Suomenlahden saarista muutamia on avattu matkailun käyttöön. Aikaisemmin ne ovat olleet suljettuja, esimerkiksi merivartioston tai puolustusvoimien aluetta.

Maailmantilanteen muuttuessa maallikolle voi herätä kysymyksiä, oliko turismille avaaminen viisasta.

– Yleisesti ottaen rajavartioston kannalta voin sanoa, että voimme harjoitella myös muilla alueilla. Mikäli tarvitsemme jotakin kiinteistöä harjoitteluun, paikkoja siihen kyllä on, Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Hirvi sanoo.

.
.