Hyppää sisältöön

"Tulee ihan Zombieland mieleen", kuvailee rikoskomisario Tampereen katukuvaa – huumeita käytetään niin paljon, että poliisin resurssit eivät riitä

Huumeiden runsas käyttö Tampereella näkyy myös päihdehuollossa. Viime vuosina päihdehoitoon hakeutuneiden määrä on kasvanut sadoilla.

Huumeruiskuja maassa.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt esimerkiksi Tampereella ja tilanne näkyy rikoskomisarion mukaan katukuvassa. Myös päihdehoitoon hakeutuneiden määrä on kasvussa.

– Välillä, kun tuolla kaupungilla liikkuu, tulee ihan Zombieland mieleen tiettyjen alueiden osalta. Ihmiset kävelevät silmät lautasina ja ihan sekaisin.

Näin Tampereen kaupunkikuvaa kuvailee Tampereen poliisilaitoksen rikoskomisario Ari Luoto. Huumetilanne kaupungissa on hänen mukaansa yksinkertaisesti todella huolestuttava.

Vaikka huumausainerikosten määrä poliisin tilastoissa on laskenut vuosi vuodelta, on totuus toinen. Huumeita myydään, sekä käytetään kaupungissa runsain mitoin – niin paljon, etteivät poliisin resurssit riitä pysymään perässä.

Suurin syy siihen on huumausaineiden helppo saatavuus ja myyjien lisääntyminen. Kun ennen huumausaineiden myynti oli muutaman rikollisjärjestön hyppysissä, nyt periaatteessa kuka tahansa voi ostaa ja tilata huumeita verkon kautta ja alkaa kauppiaaksi.

– Kentältä kuulee sitä, että jos vain hetkeksi pysähtyy auton kanssa jonnekin keskustaan, näkee lähettyvillä heti huumekauppaa. Se kertoo ongelman tasosta jotain.

Vaikka huumausainerikokset ovat poliisin tilastoissa hiukan laskusuunnassa, on huumausaineisiin liittyvä oheisrikollisuus, kuten ryöstöt ja pahoinpitelyt lisääntyneet.

Huumausainerikollisuutta tapahtuu julkisilla paikoilla ja niihin liittyy usein myös väkivallan uhkaa, kertoo rikoskomisario Ari Luoto. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Myyjät ja ostajat pelkäävät ryöstön uhriksi joutumista

Vaikka huumausaineet vaihtavat edelleen omistajaa vanhanaikaisesti kasvotusten, on kaupankäynti muilta osin siirtynyt verkkoon.

Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella huumausaineiden myynti-ilmoitukset pimeässä verkossa ovat suurehkoja valtakunnallisestikin: noin 1 500 ilmoitusta viikossa. Ilmoitusten määristä ei kuitenkaan yksistään voida vetää suoria johtopäätöksiä esimerkiksi myytävien huumausaineiden määristä tai myyjien lukumääristä.

– Helsingin jälkeen Tampere tulee hyvänä kakkosena myynti-ilmoitusten määrissä. Ja myytävien aineiden kirjo on kaiken kattava, Luoto kertoo.

Myös tavat kuljettaa huumausaineita maahan ovat Luodon mukaan muuttuneet. Ennen niitä kuljetettiin pääosin laivoilla ja rekoilla, nyt yhä useammin suoraan postin kautta tai pienemmät myyjät lentävät itse ulkomaille hakemaan aineita.

– Myyjiä tulee Tampereelle ympäri Suomen. He saattavat majoittua tänne viikonlopuksi ja laittaa kioskin pystyyn.

Kun ennen huumeita tultiin ostamaan Tampereelta, löytyy nykyään oma huumekauppias, joka pikkukylästä ja kunnasta, rikoskomisario Ari Luoto kertoo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Huolestuttava suunta Tampereen huumetilanteesta on Luodon mukaan se, että sekä käyttäjät että myyjät ovat yhä nuorempia. Myös eräänlainen "jengiytyminen" on lisääntynyt.

Luoto kertoo nuorista koostuvista kaveriporukoista, jotka liikkuvat Ratina-Keskustori-akselilla ja joiden toimintaan liittyy väkivalta, ryöstöt ja huumausaineet. Hän epäilee, että vanhemmat käyttävät nuoria myös huumeiden levittäjinä.

– Ennen vanhaan oli olemassa tietynlaiset arvot: huumeita ei myyty lapsille. Se myytti on murrettu jo kauan aikaa sitten. Nykyään puhuu pelkkä raha.

Huumemaailma on muuttunut Luodon mukaan myös entistä väkivaltaisemmaksi.

Viime syksynä tapahtui useampi törkeä väkivallanteko, jotka liittyivät huumausainekauppoihin: ostajat ja myyjät yrittivät teräasein puolin ja toisin ryöstää toisen osapuolen.

Myyjien ja ostajien välillä häilyykin nykyään Luodon mukaan epäluulon kehä. Ikinä ei voi tietää, aikooko myyjä tai ostaja ryöstää väkivalloin.

– Sitten siellä on aseet ja omat tukihenkilöt mukana. Että jos tilanne jollain tavalla eskaloituu, niin ei kävisi itselle huonosti. Se myös mahdollistaa ylilyönnit.

Päihdeongelmien vuoksi apua hakeneiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa Tampereella. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Hoitoon hakeutuneiden määrä lisääntynyt sadoilla

Alati paheneva huumetilanne näkyy Tampereella myös päihdehuollossa. Viime vuosina hoitoon hakeutuneiden määrä on ollut nousujohteinen.

Esimerkiksi vuonna 2017 katkaisu-, vieroitus- ja laitoshoidossa oli yhteensä 482 ihmistä, kun vuonna 2020 hoitoon hakeutuneita oli 701. Viime vuonna määrä laski 619:een.

Tampereen kaupunkia on kritisoitu siitä, kuinka vaikeaa päihdehoitoon on päästä (siirryt toiseen palveluun).

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vs. palvelupäällikkö Heli Norolahti arvelee kritiikin johtuvan järjestelmän monimutkaisuudesta, jota on nyt kuitenkin pyritty kehittämään.

– Olemme myös helpottaneet hoitoon ohjausta, niin että eri alan sote-ammattilaiset pystyvät ohjaamaan apua tarvitsevan päihdepalveluihin.

Käytännössä hoitopolku menee niin, että päihdehoitoon hakeutuva aloittaa hoitopolkunsa perusterveydenhuollosta, eli omalta terveysasemaltaan.

Yksi väylä avun piiriin on ottaa yhteyttä avohuumehoidon yksiköihin, eli päihdepalveluyksikkö Breikkiin tai A-klinikan huumehoidon avopalveluihin.

– Hoitoon pääsee yksilöllisen tarpeen mukaan. Kiireellinen hoito järjestetään terveydenhuollon arvioimana välittömästi. Muu päihdehoito järjestetään hoidon tarpeen arvioinnin valmistuttua.

Norolahti kertoo, että käytännössä hoitoon pääsy toteutuu nopeimmillaan parissa päivässä. Sitä hän ei osaa sanoa, kuinka kauan siihen voi enimmillään mennä.

Erityisesti lapsia, heidän tekemisiään verkossa ja sitä, missä he kulkevat, pitäisi seurata paremmin.

Ari Luoto

Päihdekuntoutusta voidaan toteuttaa avohoitona tai laitoshoitona. Laitoshoitoyksikköjä kaupungilla on yhteensä 15. Niistä 14 ostopalveluina, joita käyttävät myös muut kunnat. Norolahti ei avaa, kuinka monta laitoshoitopaikkaa yksiköissä tarkalleen on.

– Ostopalveluissa tehdään puitesopimuksia, jossa Tampere ei sitoudu tiettyyn paikkamäärään. Hoitoon pääsee siis tarpeen mukaan.

Vuonna 2017 Tampereen kaupungin päihdehuollon laitoshoidon hoitovuorokaudet olivat yhteensä 5 957 ja viime vuonna 10 951.

Kasvavia asiakasryhmiä kaupungin päihdepalveluissa ovat Norolahden mukaan nuoret aikuiset sekä henkilöt, joilla on päihderiippuvuuden lisäksi mielenterveysongelmia.

Mielenterveysongelmat ovat Norolahden mukaan yleisiä henkilöillä, joilla on päihderiippuvuus. Monen päihderiippuvuuden takana voi olla se, että ihminen on lähtenyt lääkitsemään omaa pahaa oloaan päihteillä.

– Tällaiset kaksoisdiagnoosin omaavat henkilöt haastavat meidän palvelujärjestelmää. Että saataisiin heillekin järjestettyä riittävät ja tarkoituksenmukaiset palvelut.

Huumeruiskuja varten on useita keräyspisteitä eri puolilla Tamperetta, mutta ruiskuja löytyy toisinaan silti myös maasta. Kuva: Matias Väänänen / Yle

“Kuvitellaan että huumekaupalla tehdään nopeasti isot rahat ja se on jotenkin hienoa”

Päihteet ja niistä koituvat ongelmat ovat Norolahden mukaan ison kaupungin ongelmia, jotka vaativat Tampereella paljon työtä. Päihdehuollon puolelta se tarkoittaa muun muassa hoitopolkujen vahvistamista entisestään sekä ennaltaehkäisevää työtä ja kynnyksettömiä palveluita.

Myös rikoskomisario Luoto on samoilla linjoilla. Ongelmiin pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa.

– Erityisesti lapsia, heidän tekemisiään verkossa ja sitä, missä he kulkevat, pitäisi seurata paremmin.

Huumekaupan tyrehdyttäminen ei tule onnistumaan Luodon mukaan ihan heti, jos koskaan. Ainakaan nykyisillä resursseilla. Aina, kun yksi myyntiväylä saadaan suljettua, seuraava on jo auki. Viimeaikaisilla poliisin suurehkoilla takavarikoilla saadaan markkinoita Luodon mukaan ainakin hetkellisesti kuitenkin hiljentymään.

– Jos nuoret vain pysyisivät aineista erossa. Se on haastavaa, koska siihen liittyy monelle tietynlainen gloria. Kuvitellaan että huumekaupalla tehdään nopeasti isot rahat ja se on jotenkin hienoa. Totuus on kuitenkin hyvin toisenlainen.

Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 2.7. kello 23:een asti.

Lue myös:

.
.