Hyppää sisältöön

Jäätelön maailmassa on kolme globaalia päämakua: vanilja, mansikka ja suklaa – mutta Suomessa on neljäskin päämaku, paljastaa suurin valmistaja

Aurinko ja helle ovat jäätelönmyyjän parhaat myyntivaltit. Kesän sää ratkaisee, paljonko jää viivan alle niin isoille kuin pienillekin jäätelön valmistajille.

Jäätelötötterö kädessä jäätelökioskissa.
Kyytselän jäätelön Juha Putkonen kertoo, miten jäätelöä valmistetaan ja mikä on satoja makuja kokeilleen jäätelömestarin oma suosikki. Video: Markku Tuhkanen / Yle, Jarkko Riikonen / Yle.

Jos viime kesän suosikkimakusi ei heti löydy jäätelökioskista tai kaupan kylmäaltaasta, niin sille on selkeä selitys.

– Satoja uutuusjäätelöitä tulee joka vuosi, jos kaikki valmistajat lasketaan, kertoo Suomen suurimman jäätelövalmistajan Fronerin markkinointipäällikkö Minna Brunberg.

– Kuluttajat ovat erittäin vaihtelunhaluisia. Pelin henki on paljon uutuuksia ja paljon vaihtelevuutta, komppaa Valion kategoriapäällikkö Mira Appelqvist.

Kesän ja hyvän sään merkitys koko liiketoiminnalle korostuvat ammattilaistermein "impulssi-tuotteissa", jotka kansankielellä tarkoittavat esimerkiksi jäätelötötteröitä ja tikkujätskejä.

– Kesä on kriittinen koko myynnille. Huonoa kesää ei loppuvuoden ponnistuksilla pysty paikkaamaan, Brunberg kiteyttää.

Suomen jäätelömarkkinoiden volyymiksi on arvioitu noin 400 miljoonaa euroa, virallista markkina-dataa ei löydy.

Kolmen koon jäätelökauppiaita

Suomalaisilla jäätelömarkkinoilla toimijat voidaan jakaa karkeasti kolmeen kastiin. Kansainväliset suuryhtiöt kuten Froneri ja Unilever omistavat lukuisia tunnetuimpia jäätelöbrändejä.

Esimerkiksi Valio Jäätelöfabriikki ja 3 Kaveria ovat pienempiä elintarviketeollisuuden toimijoita.

Kolmas luku ovat vain paikallisesti tunnetut, usein maitotilojen yhteydessä toimivat jäätelön valmistajat.

– Vuonna 2006 maataloudessa oli taas yksi vaikea aika. Oli enemmän menoja kuin tuloja ja ratkaisuja piti hakea. Minulla oli ollut aina haaveena maidon jatkojalostus. Maatalousnäyttelystä löydettiin sitten tämä kansainvälinen maatilajäätelöiden konsepti, kertoo Kyytselän jäätelön perustaja Juha Putkonen.

Rusinat marinoituvat yhdessä rommissa useita viikkoja, ja sitten päätteeksi lorautetaan vielä puolitoista desiä toista rommilaatua, kuvailee Juha Putkonen rommirusinajäätelönsä salaisuutta. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Vanhempiensa Pieksämäen Virtasalmelle perustamalta maitotilalta lehmät lähtivät kolme vuotta myöhemmin.

Putkonen perheineen muutti päivätyön perässä 300 kilometrin päähän, mutta jäätelön valmistus kotitilalla on jatkunut aina loma-aikoina.

– Kerma on oikeaa kermaa eikä mitään valmistetta, ja mansikkajäätelöstä 56 prosenttia on mansikkaa. Meidän jäätelölitra painaa 800 grammaa, kuvailee Putkonen lopputuotetta.

Vuoden aikana Kyytselän jäätelökone tuuttaa 1000–3000 litraa ja noin 30 erilaista makua.

Kansainvälisessä yhteisössä on mukana satoja maatiloja. Jokainen on velvoitettu jakamaan yhden omaperäisen reseptin. Virtasalmen anti maailmalle oli salmiakkijäätelö.

– Kalliit raaka-aineet, pienet tuotantoerät ja kuljetuskustannukset ovat haasteena. Useat pienvalmistajat ovatkin siirtyneet ostoskeskuksien auloihin. Itse pidän kovasta kilpailusta, tuleepahan makuerot esille, Putkonen virnistää.

Suuret keskittävät tuotantoa

Ingmanin ensimmäiset jäätelöpuikot tulivat markkinoille vuonna 1978. Jäätelönvalmistus Sipoossa päättyy heinäkuun lopussa. Kuva: YLE / Mathias Gustafsson

Nestlé puolestaan osti Valion Turengin jäätelötehtaan jo vuonna 2004. Kaksitoista vuotta myöhemmin elintarvikejätti perusti englantilaisen jäätelövalmistaja R&R:n kanssa Fronerin, josta tuli jäätelömaailman suurtoimija, myös Suomessa.

– Jäätelön maailmassa on kolme globaalia päämakua eli vanilja, mansikka ja suklaa. Suomessa päämakujen joukkoon voidaan laskea myös neljäs maku eli lakritsi, paljastaa Brunberg.

Valion jäätelötehtaan mukana omistajaa vaihtoi myös suomalaisen jäätelön vanhin liikemerkki, Pingviini. Moni kuluttaja luuleekin Fronerin jäätelökääreissä eskimon korvanneen etelämantereen asukin tarkoittavan yhä Valion tuotetta.

Kun Valio palasi jäätelöfabriikiksi vuonna 2018, yhtenä kiihokkeena oli Venäjän markkinat. Jäätelö kuului niihin elintarvikkeisiin, jotka eivät olleet vientipakotteiden piirissä.

– Samoilla Valion tuotemerkeillä silloin yritettiin, oli vientiä ja paikallista valmistusta, mutta se ei osoittautunut hintapisteiltään tai muuten toimivaksi ratkaisuksi, kuittaa Appelqvist Valiolta.

Valio luopui kaikesta liiketoiminnastaan Venäjällä pian Ukrainan sodan käynnistyttyä. Jäätelöbisnes oli lopetettu jo aiemmin.

Kuluttajien hinku jatkuviin maku-uutuuksiin ja kova kilpailu voivat olla osaltaan syynä myös jäätelönvalmistajien vastuullisuusvalvonnan puutteisiin.

Finnwatchin seitsemälle jäätelönvalmistajille ennen korona-aikaa lähettämä kysely paljasti ongelmia jäätelön raaka-aineiden vastuullisessa käytössä.

Maistuuko jäätelö sinulle? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3.7.2022 kello 23:een asti.

.
.