Hyppää sisältöön

Onnellisen maan maine auttaa, kun kunnat Lappia myöten etsivät hoitajia Aasiasta – "Missä olisin mieluummin kuin täällä", sanoo Donna Cosio

Hoivayritysten lisäksi yhä useammat kunnat etsivät nyt työvoimaa Aasiasta. Hoitajia välittävät yritykset aikovat rekrytoida ensi vuonna kaksi kertaa enemmän kuin tänä vuonna.

Kemijärven vanhuksille löytyi hoitajia Filippiineiltä
Kemijärven vanhuksille löytyi hoitajia Filippiineiltä

Aamupesu, suihkupäivä, vaihtaa vaippa, valmistaa ruoka, Loida Abraham luettelee suomeksi työtehtäviään. Filippiiniläinen Abraham päätyi kotihoidon työntekijäksi Kemijärven kaupungille, vaikka oikeastaan hän halusi Kanadaan.

– Läpäisin jo kielitestinkin. Kanadaan tarvittavien lupien hankkiminen vaati kuitenkin paljon rahaa, kun taas Suomeen pääsi pienin kustannuksin. Siksi olen täällä.

Paikoin huutavaksi yltynyt hoitajapula on kiihdyttänyt hoitajien rekrytointia ulkomailta. Esimerkiksi Mehiläinen HSS tuo tänä vuonna Suomeen noin 500 hoiva-avustajaa ja ensi vuonna jo tuhat. Yritys välittää heitä sekä Mehiläiselle että muille tahoille.

Kunnat Lappia myöten joutuvat nyt hakemaan työvoimaa Aasiasta. Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit palkkasivat ensimmäiset filippiiniläishoitajansa alkuvuonna ja Sodankylän kunta odottaa heitä saapuvaksi elokuussa.

– Olemme ennakoineet hoitajamitoituksen kiristymistä ensi vuonna. Aluksihan he ovat lisäkäsinä, mutta ensi vuonna heistä on jo välittömään hoitotyöhön, sanoo palveluesimies Anne Mattila Rovaniemen kaupungilta.

Kunnille ei jää paljoa vaihtoehtoja, sillä avoimiin paikkoihin ei tule montaa hakemusta, ei aina yhtäkään.

"Maailman onnellisin maa" on noteerattu

Hoitajia kunnille ja hoivakotiyhtiöille välittävät myös esimerkiksi Silkkitie Oy ja Barona. Baronan toimialajohtaja Simo Lohi kertoo, että yritys välitti viime vuonna noin sata hoitajaa, mutta tänä vuonna jo 500.

Kansainvälinen kilpailu hoitajista on kovaa ja näkyy Baronalla esimerkiksi niin, että pahimmillaan kolmasosa suomen kielen etäkursseille osallistuneista on lähtenyt kesken kurssin toiseen, usein englanninkieliseen maahan. Suomeen he eivät ole tulleet koskaan.

– Meidän pitäisi toisaalta saada heidät mahdollisimman aikaisin Suomeen, mutta toisaalta pitäisi ehtiä opettaa suomen kieli mahdollisimman hyvin, Lohi avaa ongelmaa.

Kilpailun kiihtyessä Barona on aloittanut rekrytoinnit myös Intiasta, josta saadaan syksyllä muutama hoitaja Lappiinkin asti.

Attendo Vanamon asukas Milda Kieksi leipoo itälappilaisia kampanisuja Filippiineiltä Kemijärvelle muuttaneen Donna Cosion kanssa. Kuva: Annu Passoja / Yle

Vaikka suomen kieli ei ole varsinainen houkutin, on Suomella muita valtteja. Baronalla rekrytointitehtävissä työskentelevä filippiiniläinen sairaanhoitaja Shielou Gomeyac kertoo, että etenkin perheellisiin vetoaa tieto siitä, että Suomessa työltä jää vapaa-aikaa enemmän kuin vaikkapa Yhdysvalloissa.

– Filippiiniläisten keskuudessa on myös ollut paljon puhetta siitä, että Suomi on valittu jo viidettä kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi.

Sairaanhoitajan työ on mainekysymys

Gomeyac uskoo, että filippiiniläisiä sairaanhoitajia saataisiin Suomeen enemmänkin, jos heidät palkattaisiin suoraan sairaanhoitajaksi.

Lähihoitajaksi pätevöitymiseen on rakennettu selkeä ja opiskelijalle ilmainen prosessi. Sairaanhoitajaksi pätevöitymiseen sen sijaan ei ole pysyvää mallia vieläkään.

– Se on yksi syy, miksi nuoret sinkut eivät halua tulla Suomeen. Maine ja kunnia, joka liittyy ulkomailla sairaanhoitajana työskentelyyn, on iso juttu. On eri asia olla hoiva-avustajana.

Toisaalta kielitaidon täytyy sairaalatyössä olla erittäin hyvä. Gomeyac muistelee, kuinka oma kielitaito tuntui tippuvan “sadasta nollaan” siinä vaiheessa, kun hän aikoinaan siirtyi palvelutalosta sairaalan leikkaussaliin töihin.

Tietotekniikkaa opiskellut filippiiniläinen Louie Ann Gonzales teki töitä kotiapulaisena Hong Kongissa. Nyt hän työskentelee vanhusten kotihoidossa Kemijärven kaupungilla. Kotikäynnit tehdään aina koulutetun suomalaishoitajan kanssa. Kuva: Annu Passoja / Yle

Saksa rekrytoi sairaanhoitajakoulutuksen saaneita suoraan sairaanhoitajan tehtäviin. Sitä edeltää noin 10 kuukauden saksan kielen kurssi, kun Suomeen hoiva-avustajaksi tulevat opettelevat suomea puolet lyhyemmän ajan.

"Ulkomaiset hoitajat ovat kohtuu iso pelastaja"

Ikääntyvä Suomi saa kiittää onnellisen maan mainettaan myös siitä, että sairaanhoitaja Donna Cosio saatiin hoiva-avustajaksi Attendon Vanamo-hoivakotiin Kemijärvelle.

– Suomi on yksi onnellisimmista maista, joten missä olisin mieluummin kuin täällä. Halusin myös kokea talven, koska sellaista ei Filippiineillä ole, Cosio kertoo.

Ulkomaille lähtö oli Cosiolle selviö jo siinä vaiheessa, kun hän aloitti sairaanhoitajaopinnot kotimaassa. Tavoitteena on tarjota parempi tulevaisuus 6-vuotiaalle pojalle.

– Hän kysyy aina puhelimessa, että “äiti, milloin minä pääsen Suomeen”. Odotan sitä päivää todella paljon.

Paperisotaa parhaillaan käyvä perhe toivoo ripeää viisumiprosessia ja haaveilee pikaisesta jälleennäkemisestä. Mieluiten jo syyskuussa, jolloin Cosiolla ja puolisolla on syntymäpäivä.

Filippiineillä Donna Cosio teki töitä sairaanhoitajana leikkaussalissa. Työn teko ulkomailla oli tavoitteena jo alun alkaen. Nyt hän hoitaa vanhuksia Kemijärvellä. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Hoivajätti Attendo palkkasi ensimmäiset aasialaishoitajansa jo vuosikymmen sitten ja nykyään heitä on Lapissakin lähes jokaisessa Attendon hoivakodissa. Kemijärveläisessä hoivakoti Vanamossa ulkomailta rekrytoituja on kymmenkunta. Tiimiesimies Taina Suokanerva kertoo, että suomalaishoitajien löytäminen on vaikeutunut parin kesän aikana radikaalisti.

– Näkisin, että ulkomaiset hoitajat ovat kohtuu isokin pelastaja. Jos tätä kautta saadaan motivoituneita ja työnsä osaavia hoitajia, se on tosi hyvä asia, Suokanerva toteaa.

Hoitajapula kaatuu vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden syliin, mutta ainakin Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit harkitsevat palkkaavansa vielä lisää ulkomaalaishoitajia ennen sitä. Kemijärvellä on lisäksi avoin haku päällä koko ajan.

Toiveissa perheenyhdistäminen

Loida Abraham sanoo suorastaan rakastavansa työtään, mutta surua tuottaa ero kolmesta lapsesta ja puolisosta. Abrahamin suunnitelma on, että jonain päivänä he ovat Suomessa.

– Koulutus on täällä ilmaista ja todella hyvätasoista. Vaikka elämiskustannukset ovat täällä korkeat, uskon selviäväni lasten kanssa.

Hoiva-avustajana työskentelevät filippiiniläisnaiset opiskelevat työn ohessa oppisopimuksella lähihoitajaksi. Lähihoitajankin palkalla on pakko tehdä paljon ilta- ja viikonlopputöitä, jotta perheenyhdistämisen edellyttämät toimeentulorajat ylittyvät, Gomeyac Baronalta tietää. Hänen tuttunsa ovat siinä kuitenkin onnistuneet.

Sairaanhoitajakoulun Filippiineillä käynyt Donna Cosio ei ole varma, suorittaako hän koskaan sairaanhoitajatutkinnon tunnustamiseen vaadittavia lisäopintoja.

– Olen kyllä miettinyt sitä, mutta täytyy mennä askel kerrallaan.

Ensimmäinen askel on lähihoitajan tutkinto, joka näillä näkymin valmistuu vuoden päästä. Kun aikaa työltä ja opinnoilta jää, filippiiniläisnaiset soittavat kotiin pitkiä puheluita, pyöräilevät ja kalastavat.

Voit keskustella aiheesta 6.7. kello 23 saakka.

Lue lisää:

.
.