Hyppää sisältöön

Etikettien tarraroska jalostuu lämpöeristeeksi – kolmen yrityksen yhteistyöllä syntyi ainutlaatuinen tapa kierrättää muovia

Aikaisemmin tarrojen taustakalvot ovat päätyneet poltettavaksi, sillä niiden kierrättäminen on ollut hankalaa. Nyt niistä saadaan kierrätysraaka-ainetta.

Iso laatikollinen etikettitarroista jäänyttä taustanauhaa.
Kolmen yrityksen yhteistyöllä syntyi ainutlaatuinen tapa kierrättää PET-muovia sisältävää tarrajätettä.

Salossa toimiva Inosence Polyol saa kuukaudessa rekkalastillisen pullojen ja muiden pakkausten etikettitarroista jäänyttä jätettä.

UPM Raflatacin toimittama tarrajäte on peräisin Keski-Euroopasta ja Suomesta, esimerkiksi viini- ja alkoholipullottajilta.

Salosta vanhat tarrarullat jatkavat jalostettuna kierrätysmateriaalina, polyolina, reilun kilometrin matkan päähän Finnfoamille, jossa siitä valmistetaan taloissa käytettäviä lämmöneristelevyjä.

Tämä kuulostaa äkkiseltään yksinkertaiselta, mutta takana on noin neljä vuotta kestänyt suunnittelu- ja kehitystyö.

Idea tarrajätteen PET-pohjaisen taustakalvon kierrättämiselle syntyi alunperin UPM Raflatacilla, jossa pohdittiin, miten voitaisiin kierrättää pakkausteollisuudessa syntyvää jätettä.

– Teimme kartoituksen mahdollisista yhteistyökumppaneista, ja sitä kautta Inosence Polyol löytyi, kertoo UPM Raflatacin kierrätyspalveluista vastaava johtaja Juha Virmavirta.

PET-muovia sisältävät tarrojen taustakalvot ovat päätyneet aiemmin poltettavaksi, sillä ne sisältävät ohuen kerroksen silikonia, jonka erottelu on hyvin hankalaa. Tähän ongelmaan on nyt kehitetty ratkaisu.

– Kierrätysmielessä silikoni on todella huono, sillä ruokateollisuudessa sitä ei voi missään tapauksessa käyttää, Inosence Polyolin toimitusjohtaja Sami Häkkinen kertoo.

Nyt kehitetty tapa kierrättää etikettitarroista syntynyttä jätettä on tiettävästi ainoa laatuaan.

– Ei minulla ainakaan ole tiedossa, että kukaan olisi tällaista tehnyt. Me taidamme olla ensimmäisiä, ja aika ylpeitä sellaisia, Häkkinen iloitsee.

Sami Häkkinen, Teppo Nieminen ja Juha Virmavirta ovat yhtä mieltä, että yhteistyö kolmen yrityksen välillä on ollut erinomaista. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Yhteiset tavoitteet toimivan yhteistyön takana

Kolmen yrityksen välinen yhteistyö on Sami Häkkisen mukaan sujunut erinomaisesti.

– Kaikilla on sama intressi saada aikaiseksi puhdasta kierrätettyä lopputuotetta, joka kaiken lisäksi päätyy vielä rakennusten eristyksiin ja on siellä sitoutuneena hiilenä toivottavasti ainakin 100 vuotta, Häkkinen sanoo.

Kierrätetystä polyolista valmistettava eristelevy ei syntynyt hetkessä. Erilaisia vaihtoehtoja kokeiltiin ennen kuin tarpeeksi tasalaatuinen tuote saatiin aikaiseksi.

– Suoraan ei ollut tie tähtiin. Siinä oli mukana myös huolta ja murhetta, kun isompia määriä lähdettiin tekemään, Häkkinen kertoo eristelevyjen synnystä.

– Kehittämällä prosessia syntyi loistava lopputulos, Finnfoamin hallituksen puheenjohtaja Teppo Nieminen lisää.

Vaikka alkuperäinen idea tarrajätteen kierrättämisestä syntyi UPM Raflatacilla, on varsinainen suunnittelu- ja kehittämistyö tehty Salossa Inosence Polyolin ja Finnfoamin kesken.

– Osuutemme on helpoin, kun toimitamme materiaalia. Pitkäjänteisyys on meille tärkeää, ja meidän täytyy itse uskoa, että tämä on pitkäjänteinen projekti. Siinä mielessä olemme onnistuneet, että pitkäjänteisyysvisio on olemassa, ja uskomme siihen, Virmavirta sanoo.

Toimittaja Arttu Kuivanen kävi Inosence Polyolin tehtaalla Salossa jututtamassa toimitusjohtaja Sami Häkkistä ja selvittämässä minkälaisesta innovaatiosta tässä on kyse.

Kierrätysalalla uskotaan valoisaan tulevaisuuteen

Nyt kehitettyä mallia tarrajätteen kierrättämiselle voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti jalostaa vielä eteenpäin.

Häkkinen näkee kierrätysalalla paljon mahdollisuuksia erityisesti PET-muovin kierrättämisessä.

– Yhdyskuntajätettä päästään erottelemaan, jos isot toimijat investoivat nimenomaan PET-muovin erotteluun sopivaan laitteistoon. Ajatuksena viehättää, että esimerkiksi ihmisten roskat muunnettaisiin eristelevyiksi, Häkkinen visioi tulevaisuutta.

Sami Häkkinen näkee kierrätysalalla paljon mahdollisuuksia. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntija Pirjo Jantusen mukaan valmistavan teollisuuden puolella kiinnostus erilaisiin kierrätyksen kautta saataviin raaka-aineisiin on lisääntynyt.

– Kysyntä alkaa olla starttaamassa, ja raaka-aineelle nähdään arvoa. Niin kauan kuin raaka-aine nähdään jätteenä, joka pitää hävittää, se ei toimi. Ajattelussa on tapahtunut selvää muutosta, Jantunen kertoo.

Jantunen nostaa esiin kierrätyksen sijaan materiaali-innovaatiot ja tulevaisuudessa lisääntyvän yritysten välisen yhteistyön merkityksen.

– Pitäisi puhua enemmin materiaali-innovaatiosta kuin kierrätyksestä. Esimerkiksi uudenlaisilla yhteistöillä voidaan avata ajatuksia ja rakentaa uusia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat erilaisten materiaalien hyödyntämisen teollisuudessa.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 1. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

.
.