Hyppää sisältöön

Ydinvoimaprofessori: Fennovoimalle tuskin löytyy jatkajaa, eikä Suomeen rakenneta välttämättä enää lainkaan perinteisiä ydinvoimaloita

Fennovoiman hanke ydinvoimalan rakentamiseksi Pyhäjoelle kaatui keväällä. Professori Juhani Hyvärisen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että venäläisen Rosatomin tilalle olisi saatu toista ydinreaktorin toimittajaa.

Ydinvoimaprofessori Juhani Hyvärisen mukaan Fennovoiman perinteinen ydinvoimala voitaisiin korvata pienydinvoimaloilla.
Ydinvoimaprofessori Juhani Hyvärisen mukaan Fennovoiman perinteinen ydinvoimala voitaisiin korvata pienydinvoimaloilla.

Fennovoiman kaatuneelle ydinvoimahankkeelle ei saada jatkajaa, arvioi ydinvoiman mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta.

Fennovoiman hanke ydinvoimalan rakentamiseksi Pyhäjoelle kaatui keväällä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Fennovoiman oli tarkoitus hankkia voimalaansa ydinreaktori venäläiseltä Rosatomilta, joka on valtionyhtiönä käytännössä Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallussa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ettei ydinvoimala tulisi saamaan rakentamislupaa. Lopullisen niitin hanke sai toukokuussa, kun Fennovoima perui lupahakemuksensa.

Ydinvoimaprofessori Hyvärisen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että venäläisen Rosatomin tilalle olisi saatu toista ydinreaktorin toimittajaa.

– Periaatteessa se olisi mahdollista, mutta en usko, että löytyy sellaista reaktoritoimittajaa, joka haluaisi tulla kokeilemaan onneaan Suomessa, Hyvärinen sanoo Ylen 8-minuuttia ohjelmassa.

Yli kymmenen vuotta myöhästynyt TVO:n Olkiluoto 3 -ydinvoimala ja Fennovoiman epäonnistunut hanke ovat Hyvärisen mukaan reaktoriyhtiöille merkki siitä, että ydinvoimalan rakentaminen Suomeen on todella vaikeaa.

Pienydinvoimalat korvaavat perinteisiä suurvoimaloita

Tuleeko Suomeen enää ollenkaan perinteisiä, suuria ydinvoimaloita?

– Näyttää aika epätodenäköiseltä, että kukaan yrittäisi Suomeen sellaista rakentaa. Ainakaan kymmeneen vuoteen sellaista hanketta ei lähde liikkeelle, Hyvärinen sanoo.

Niiden sijaan ydinvoimassa ollaan Hyvärisen mukaan siirtymässä pienydinvoimaloihin. Sellaisiksi lasketaan noin kymmenen kertaa perinteisiä suurvoimaloita pienemmät ydinreaktorit.

Pienydinvoimalat ovat vaihtoehto myös Fennovoiman hankkeen korvaajiksi Pyhäjoelle.

– Pieni ydinvoimalaitos on mahdollista rakentaa paljon nopeammin ja sarjatuotantona. Niissä on vähemmän uniikkia rakennettavaa, mikä on vaivannut suuria voimalaitoksia, Hyvärinen toteaa.

Katso 8 minuuttia -ohjelma Yle Areenassa: Fennovoima kaatui, mistä Suomi saa jatkossa ydinvoimaa?

Lue lisää:

.
.