Hyppää sisältöön

Terveysmenot kasvoivat kunnissa – Asiantuntija: Monen asian summa

Koronapandemia synnytti palvelu- ja hoitovelkaa, jota kunnat yrittivät viime vuonna kuroa umpeen, ja se näkyy myös terveydenhuollon kustannuksissa.

Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet jo pitkään. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Uudistuksen yksi tavoite on hillitä kulujen kasvua. Kuva: Laura Hyyti / Yle

Terveydenhuollon kustannukset kunnille kasvoivat viime vuonna merkittävästi etenkin suurissa kaupungeissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tuoreesta perusterveydenhuollon kustannusvertailusta (siirryt toiseen palveluun).

Vertailuun osallistuneista suurista kaupungeista kalleinta terveyden- ja vanhustenhuolto oli Oulussa, jossa kustannukset olivat 2 876 euroa asukasta kohden. Halvinta hoito oli Vantaalla ja Espoossa, joissa molemmissa kustannukset olivat asukasta kohti 2 493 euroa.

Terveyden- ja vanhustenhuollon kulut kasvoivat viime vuonna kaikissa vertailussa mukana olleissa suurissa kaupungeissa edellisvuodesta 2020. Eniten asukaskohtaiset kustannukset kasvoivat Vantaalla (8,2%), Turussa (8,0 %) ja Porissa (6,7 %). Maltillisinta kasvu oli Lahdessa (2,1 %). Luvuissa ei ole huomioitu inflaation vaikutusta.

Suurissa kaupungeissa kustannusten kasvu painottui erikoissairaanhoitoon, kun taas keskisuurissa kunnissa erityisesti sosiaalihuollon kustannukset kasvoivat.

Kustannukset kipusivat ylöspäin myös keskisuurissa kunnissa

Tarkastelukohteissa on eroja, joten suurten ja keskisuurten kuntien asukaskohtaisia kustannuksia ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Vertailussa mukana olleista keskisuurista kunnista kalleimmat sosiaali- ja terveystoimen kustannukset asukasta kohden olivat Kainuussa (4 402 euroa), Salossa (4 131 euroa) ja Lohjalla (3 946 euroa). Halvimmalla palvelut järjesti Sipoo, jossa kulut olivat 3 433 euroa asukasta kohti.

Kustannusten nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli voimakkainta Salossa (6,8 %), Kauniaisissa (6,7 %) ja Kirkkonummella (5,9 %). Kasvu oli pienintä Kainuussa (0,9 %).

– Valtion maksamia korona-avustuksia ei ole huomioitu perusterveydenhuollon kustannuksissa, mutta erikoissairaanhoidon kustannuksissa ne on kyllä otettu huomioon, Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernu huomauttaa.

Valtiontuet kuittaavat osan kuntien kasvaneista kustannuksista. Vuonna 2021 kunnille maksettiin valtionavustusta julkisen terveydenhuollon välittömiin koronakustannuksiin yli miljardi euroa. (siirryt toiseen palveluun) Lisäksi muun muassa kunnille maksettavia valtionosuuksia korotettiin yhteensä yli 300 miljoonalla eurolla.

Kuntaliitto on vertaillut eri kuntien terveydenhuollon kustannuksia jo parikymmentä vuotta. Kuntaliiton erityisasiantuntija Maria Pernun mukaan vuonna 2022 tietoja ei enää kerätä. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

Menojen kasvu on monen tekijän summa

Kunnilla on takana kaksi täysin poikkeuksellista vuotta. Jo vuonna 2020 ennaltaehkäiseviä palveluita supistettiin ja erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat.

– Kustannukset ovat olleet jo entuudestaan korkeat, ja ne ovat vielä siitä nousseet. Yksittäistä selittävää tekijää kasvulle ei kuitenkaan ole, vaan se on monen asian summa, Pernu toteaa.

Ensimmäinen koronavuosi jätti jälkeensä mittavan hoito- ja palveluvelan, jota kunnat pyrkivät viime vuonna paikkaamaan.

– Lisäksi koronapandemia aiheutti lastensuojelussa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisääntynyttä kysyntää, eli asiakasmäärät ovat lisääntyneet, mikä aiheuttaa myös kustannusten kasvua.

Kuluja on hilannut ylöspäin myös hintojen nousu. Inflaatio eli rahan arvon heikentyminen vaikuttaa myös palveluiden tuottamisen kustannuksiin.

– Kunnat ovat tuoneet esille, että esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja sairaaloiden toimenpiteiden hinnat ovat nousseet.

Koronapandemia pakotti kunnat tinkimään ennaltaehkäisevästä ja kiireettömästä hoidosta. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Hoitajapulan vaikutus: palkkakulut nousseet

Myöskään kuntien välisiä eroja ei selitä mikään yksittäinen tekijä. Kuntien välisiin kustannuseroihin voi vaikuttaa myös muun muassa yksityisten terveyspalveluiden saatavuus, erityisasiantuntija Pernu kertoo.

Alueelliset erot yksityisistä palveluista maksetuissa Kela-korvauksissa ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla kustannuksia on korvattu paljon, kun taas esimerkiksi Kainuussa maksettujen korvausten määrä on merkittävästi pienempi.

– Kun yksityisiä palveluntarjoajia ei ole, se asettaa myös haasteita kuntien omalle palvelutuotannolle. Kunta joutuu tuottamaan kaikki palvelut itse, eikä voi ostaa niitä yksityisiltä palveluntuottajilta, Pernu arvioi.

Yksi syy kustannusten nousuun on pula hoitohenkiökunnasta. Pernun mukaan kuntien sotepalveluiden kustannusten nousulla ja vuokratyövoiman käytöllä on yhteys.

– Kun kuntien oman henkilöstön saatavuus on ollut haasteellista, on jouduttu ostamaan vuokratyötä enemmän. Palkkakustannukset ovat kasvaneet.

Hoitajapula on puhuttanut pitkään. Kesäkuun alussa kunta-ala sai sorvattua sopimuksen, mutta hoitajia edustavat ammattiliitot Super ja Tehy jäivät sopimuksen ulkopuolelle.

Hoitoalan ammattiliitot ovat vaatineet vuosittaisia 3,6 prosentin lisäkorotuksia viideksi vuodeksi, ja liitot ovat väläyttäneet työtaistelutoimena jopa joukkoirtisanoutumisia.

Henkilöstön palkkaus on iso kysymys, kun puhutaan työvoimavaltaisesta terveydenhuollosta. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio näkee kuitenkin hoitajien palkankorotusvaatimuksien olevan luonnollinen seuraus alalla vallitsevasta työvoimapulasta.

– Palkat voisivat nousta yleistä tasoa ripeämmin ilman tämänkaltaista ratkaisuakin, joten se ei välttämättä ole terveydenhuollon kustannuskehityksen kannalta ratkaiseva tekijä. Ratkaisevampaa on se, kuinka hoitoa ja käyntäntöjä pystytään järkeistämään, Punakallio arvioi.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan terveydenhuollon kustannusten kasvuvsuhti on tasaantunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Kuva: Seppo Ahava / YLE

Hyvinvointialueiden tehtävä ei ole helppo

Kuntien terveydenhuollon kustannusten kasvu on osa laajempaa kehitystä: Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kulut ovat kasvaneet jo vuosikymmeniä – välillä nopeammin ja välillä hitaammin. THL:n ennakkotietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun)terveydenhuollon käyttömenot olivat vuonna 2020 lähes 23 miljardia euroa, mikä oli 9,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Vertailun vuoksi vuonna 2000 menot olivat noin 9,7 miljardia ja niiden osuus bruttokansantuotteesta oli 7,1 prosenttia.

Kuntaliiton teettämä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvertailu jäänee lajissaan viimeiseksi, sillä vuoden 2022 aineistoa ei enää tuoteta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Soteuudistuksen yksi tavoite on hillitä kustannusten kasvua. Kuntaliitto on arvioinut, että hyvinvointialueille kaavailtu rahoitus ei riitä.

Pääekonomisti Punakallion mukaan kustannusten kasvua hillitäkseen hyvinvointialueiden pitäisi ratkaista ainakin kolme ongelmaa.

– Ainakin alueiden tulisi ratkaista väestön ikääntymisen aiheuttama paine kustannusten nousuun. Toinen ongelma on hyvinvointialueiden tehtävien laajentuminen suhteessa nykytilanteeseen ja kolmantena haasteena ovat palkkaharmonisointi ja erilaiset muutoskustannukset, joita uudet alueet joutuvat taklaamaan.

Punakallio kuvailee hyvinvointialueisiin kohdistuvien kustannuspaineiden olevan "hyvin hyvin voimakkaita". Kulujen kasvun hillintä ei ole helppo tehtävä.

Pääekonomistin mukaan ratkaisevaa on, saavatko hyvinvointialueet muutettua terveydenhuollon painopistettä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Tehokkuutta voitasiin parantaa sillä, että hoitohenkilökunta saisi keskittyä ydintyöhönsä.

– Hyvien käytänteiden pitäisi levitä kaikille hyvinvointialueille, ja sitoutumisen kustannusten hillintään tulisi olla vahvaa koko kentällä, Punakallio painottaa.

Lue lisää:

.
.