Hyppää sisältöön

Vattenfall ja energiayhtiö St1 aikovat aloittaa uusiutuvalla sähköllä valmistetun synteettisen lentokerosiinin tuotannon

Göteborgin jalostamolla tuotettaisiin vuosittain noin miljoona kuutiometriä synteettistä lentopolttoainetta, joka vähentää lentoliikenteen päästöjä.

Vattenfallin merituulipuiston yksi tuulivoimala Pohjanmerellä, 25-40 kilometriä Tanskan Jyllannin rannikolta. Vedyn valmistuksessa tarvittava sähkö tuotetaan tuulivoimaloilla. Kuva: Vattenfall

Energiayhtiöt ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, joka tähtää synteettisen lentopolttoaineen tuotannon aloittamiseen St1:n jalostamolla Ruotsin Göteborgissa vuonna 2029. Tuotanto on tarkoitus nostaa vuosikymmenen kuluessa noin miljoonaan kuutiometriin synteettistä lentopolttoaineitta vuodessa, mikä vastaisi koko Tukholman Arlandan lentoaseman vuosikulutusta.

Vattenfall tuottaisi vedyn tuotannossa tarvittavan uusiutuvan sähkön Ruotsin rannikolla sijaitsevissa merituulivoimaloissa.

– Merituulivoimaan ja fossiilittomaan vetyyn perustuvien arvoketjujen kehittäminen ja optimointi ovat kiinnostava tulevaisuuden vaihtoehto. Pystymme tuottamaan suuria määriä fossiilivapaata sähköä vedyn tuotantoon Pohjanlahden offshore-tuulivoimaloilla, sanoi Vattenfallin toimitus- ja konsernijohtaja Anna Borg.

Synteettinen lentopolttoaine on puolestaan tarkoitus valmistaa St1:n Göteborgin jalostamossa. Vattenfall toimittaisi valmistuksessa tarvittavan vedyn, minkä lisäksi tarvittaisiin hiilidioksidia.

– Selvitämme parhaillaan olisiko hiilidioksidi mahdollista saada talteen esimerkiksi selluteollisuudesta, sanoo St1:n vastuullisuus- ja tulevaisuuden liiketoimintayksikön johtaja Timo Huhtisaari.

Uusiutuvat lentopolttoaineet eivät riitä

Suomalainen St1 ja Ruotsin valtion omistama Vattenfall näkevät synteettisilla lentopolttoaineilla suuren kysynnän, kun lentoyhtiöt pyrkivät saavuttamaan päästötavoitteet.

Ilmailun päästöjen vähentämisessä ongelmana on, ettei uusiutuvia polttoaineita ole tarjolla riittävästi. Niinpä ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä tulee olemaan haasteellista pelkästään korvaamalla fossiiliisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla.

– Kaikki käytössä olevat raaka-aineet ovat jo käytössä. Jos nostamme esimerkiksi Suomessa jakeluvelvoitetta, niin käytännössä volyymi on pois muilta markkinoilta, ja globaalissa mittakaavassa se ei hyödytä ketään, sanoo St1:n toimitusjohtaja Henrikki Talvitie.

Talvitien mukaan ratkaisu ovat synteettiset polttoaineet, jotka on hyväksytty EU:ssa biopolttoaineiden rinnalle polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. St1:n tuotantolaitos tulee olemaan yksi ensimmäisistä synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksista Euroopassa.

– Tarvitaan lukuisia vastaavanlaisia projekteja lisää, jotta vihreä siirtymä saadaan ratkaisua, kysyntä tämän tyyppisille tuotteille on suuri, sanoo Talvitie.

Talvitie muistuttaa, että uusiutuvaa energiaa on hyvin saatavilla ja ilmakehästä voidaan ottaa talteen hiilidioksidia. Kehittyvä lainsäädäntö ja tarvittava luvitus voivat kuitenkin vielä hidastaa synteettisen lentopolttoaineen valmistamista.

– Suurimmat haasteet liittyvät lainsäädännön kehittymiseen. Olemme käynnistämässä hanketta, jonka aikana regulaatio vasta muotoutuu.

Uusiutuvia lentopolttoaineita valmistetaan esimerkiksi käytetystä paistorasvasta ja elintarviketeollisuuden rasvajätteistä. Synteettistä SAF-polttoainetta tuotetaan vedystä ja hiilidioksidista.

Lue lisää:

.
.