Hyppää sisältöön

Seta vaatii kolmatta sukupuolta lakiin – Piki Rantanen ja Panda Eriksson kertovat, mitä siitä seuraisi

Muutamissa Euroopan maissa kolmas juridinen sukupuoli on jo mahdollistettu. Transaktivisti Piki Rantanen ajattelee, että Suomessakin se olisi askel moninaisempaan suuntaan, vaikka siihen liittyykin käytännön ongelmia.

Piki Rantanen toivoo ennen kaikkea, että ihmiset kohdattaisiin omana itsenään. Kuva: Marko Melto / Yle

Joka kerta, kun Piki Rantanen menee lääkärin vastaanotolle, hän joutuu päättämään, ryhtyykö korjaamaan lääkärille hänen asiakirjoissaan olevia vääriä tietoja.

Piki Rantanen ei ole nainen, kuten hänen papereissaan lukee, vaan muunsukupuolinen.

Se ei kuitenkaan ole Suomessa juridinen sukupuoli – ainakaan vielä.

Sateenkaarioikeudet junnaavat paikoillaan

Binäärinen, kaksinapainen nainen–mies-jako voi aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi muunsukupuolisille hyvin arkisissa tilanteissa: kun tarkistetaan matkakorttia, haetaan pakettia postista tai katsotaan ajokorttia.

Sateenkaari-ihmisten oikeudet polkevat Suomessa paikallaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europen vertailussa (siirryt toiseen palveluun) Suomi putosi tänä vuonna kuusi sijaa, sijalle 12. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen sijoitus laski, koska muualla Euroopassa tehdään muutoksia lainsäädäntöihin samalla, kun tilanne Suomessa ei ole kohentunut, selittää ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Yksi iso edistysaskel olisi Setan mukaan kolmas juridinen sukupuoli lakiin, eli mahdollisuus olla lain silmissä muutakin kuin mies tai nainen. Setan Tarjamon mukaan kolmas kategoria antaisi mahdollisuuden itse määrittää sukupuolta.

Piki Rantanen muistuttaa, että se, ettei ihmisiä tunnusteta omana itsenään, on riski esimerkiksi mielenterveydelle. Kuva: Marko Melto / Yle

24-vuotias Piki Rantanen ei haluaisi, että hänen asiakirjoissaan lukee nainen. Se, että käytetään väärää sukupuolta, luo turvattomuuden tunnetta ja turhauttaa, Rantanen kertoo.

– Kun tulee jatkuvasti väärinsukupuolitetuksi, joutuu jatkuvasti puntaroimaan ja analysoimaan sosiaalisia tilanteita. Ovatko nämä ihmiset niin luotettavia, että mun ei tarvitse peittää perustavanlaatuista osaa itsestäni?

– Niin kauan, kun on rakenteita, jotka ylläpitävät esimerkiksi naisvihaa ja ahtaita sukupuolirooleja, niin kauan ei-binääristen ihmisten pitää uuden ihmisen kohdatessaaan miettiä, onko tässä riski, että joudun viharikoksen kohteeksi, Rantanen kertoo.

Rantanen näkee, että kolmas juridinen sukupuoli olisi konkreettinen askel moninaisempaan suuntaan. Hän toivoo, että ihmiset tunnustettaisiin laillisesti sellaisina kuin he ovat.

– Kohdattaisiin ihmiset lain edessä omana itsenään. Täydellisessä maailmassa se pistäisi myös viranomaistahot kohtaamaan ihmiset omana itsenään myös siksi, että siihen olisi konkreettinen velvollisuus laissa.

Kolmas, laissa tunnustettu sukupuoli toisi mahdollisuuden puuttua ei-binääristen kohtaamiin ongelmiin tehokkaammin ja pitää niistä kirjaa, Rantanen sanoo.

Vaihtaisiko Piki Rantanen sukupuolimerkintänsä juridisesti kolmanneksi sukupuoleksi, jos se olisi nyt mahdollista? Se onkin monimutkaisempi kysymys.

Ei täysin ongelmaton vaihtoehto

Lakimuutos olisi konkreettinen edistysaskel, mutta Rantasen mukaan siihen liittyy myös käytännön ongelmia.

Yhteiskunta on edelleen transfobinen ja merkintä kolmannesta sukupuolesta saattaisi altistaa syrjinnälle, ellei samalla olla valmiita panostamaan asenneilmapiirin muutokseen, Rantanen kertoo.

– En osaa sanoa, toisiko se tässä maailmantilanteessa minulle eri tavalla turvattoman olon. Rakenteellinen ja asenteellinen muutos pitää tapahtua käsikädessä lakiuudistuksen kanssa.

Palataan siis takaisin lääkärin vastaanotolle. Piki Rantanen miettii, korjaako lääkärin olettamuksen hänen sukupuolestaan, vai antaako asian olla. Muunsukupuolisuudesta kertominen saattaa johtaa huonoon kohteluun, Rantanen kertoo kokemuksesta.

– Joka kerta, kun menen lääkäriin, mietin, onko mun helpompi kestää sitä, että mut väärinsukupuolitetaan vai riski siitä, että mua kohdellaan huonosti? Näissä tilanteissa ei voi voittaa.

Rantanen kertoo, että esimerkiksi lääkärin negatiivinen kommentti tai asian sivuuttaminen saavat hänet miettimään, mitä muuta lääkäri on jättänyt huomiotta tai pitänyt epäuskottavana.

– Jos lääkäri korjauksesta huolimatta kirjaa omakantaan, että “nuori nainen”, niin mulle tulee olo, etten voi luottaa lääkäriin. En voi luottaa siihen, että hän on hoitanut mua parhaan ammatillisen osaamisensa mukaan.

"Transihmisenä arki on jatkuvaa valintaa siitä, onko oma itsensä vai suojeleeko omaa turvallisuuden tunnettaan", Piki Rantanen sanoo. Kuva: Marko Melto / Yle

Muut maat edellä

Joissakin maissa kolmas juridinen sukupuoli on jo otettu käyttöön.

Esimerkiksi Saksassa, Islannissa ja Maltalla laki tunnustaa virallisesti kolmannen sukupuolen. Vanhemmat voivat siis merkitä lapsensa syntymätodistukseen “muu” ja sukupuolen voi myös vaihtaa myöhemmin virallisiin papereihin.

Jos näistä maista X-sukupuolen henkilö muuttaa Suomeen, hänet merkitään digi- ja väestötietoviraston käytännön mukaan naiseksi, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Iles.

Suomessa juridinen sukupuoli on merkitty väestötietojärjestelmään, jonne sukupuoleksi voi merkitä vain “mies” tai “nainen”. Kolmas juridinen sukupuoli vaatisi siis uudistuksen väestötietojärjestelmään, Iles kertoo.

Osaltaan tilanteeseen on tulossa muutos henkilötunnusuudistuksen myötä. Vuoden 2027 jälkeen syntyneiden henkilötunnuksista ei voi enää päätellä heidän sukupuoltaan. Uudistus on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.

Setan pääsihteeri Tarjamo pitää uudistusta hyvänä, sillä sukupuolitettu henkilötunnus on aiheuttanut joillekin ongelmia arjessa. Vanhoja tunnuksia ei kuitenkaan näillä näkymin olla muuttamassa, joten vanhojen tunnusten perusteella saatetaan edelleen väärinsukupuolittaa ihmisiä.

Pelkillä lakimuutoksilla maailmasta ei kuitenkaan tehdä yhdenvertaista, sanoo sukupuolivähemmistöjä edustavan Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö.

– Siihen vaaditaan esimerkiksi koulutusta, jotta viranhaltijat, lääkärit, opettajat ja muut, joiden tehtäviin kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ovat tietoisia ja pystyvät kohtaamaan moninaisuuden ilman syrjintää.

"Nyt pitää valita kahden väärän väliltä"

31-vuotias Panda Eriksson vaihtaisi sukupuolimerkintänsä, jos se olisi mahdollista. Kuva: Charlotte Winberg / Yle

Asiantuntija-aktivistille, Panda Erikssonille valinta olisi helppo: jos kolmas juridinen sukupuoli olisi mahdollinen, hän vaihtaisi siihen.

Eriksson kokee, että kolmas sukupuoli, olisiko se sitten papereissa vaikkapa X, sopisi parhaiten hänen kokemukseensa omasta sukupuolestaan.

– Se antaisi validaatiota siitä, että olen olemassa valtion ja yhteiskunnan silmissä. Nyt pitää valita kahden väärän väliltä.

Euroopan neuvosto on suositellut vuonna 2015 jäsenmaita (siirryt toiseen palveluun) harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa. Kolmatta juridista sukupuolta kannattaa myös sukupuolivähemmistöjä edustava Trasek ry.

Setan pääsihteeri Tarjamo uskoo ja toivoo, että kolmas sukupuoli saattaisi olla asialistalla jo seuraavalla eduskuntakaudella.

Piki Rantanen toivoo, että ennen kaikkea yhteiskunnan rakenteissa tapahtuisi muutos, jotta ihmiset voisivat turvallisesti olla omia itsejään.

– Päätavoite on, että ihmiset saisivat elää turvassa omana itsenään. Lakimuutos on vain työkalu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä.

Myös Panda Eriksson kokee, että merkintä kolmannesta sukupuolesta voisi tuoda mukanaan ongelmia ja syrjintää esimerkiksi matkaillessa, sillä joka paikassa kolmatta sukupuolta ei vielä tunnusteta. Kuva: Charlotte Winberg / Yle
.
.