Hyppää sisältöön

Ukrainalaispakolaiset kokevat syrjintää asuntomarkkinoilla: "Olemme saaneet jo viisi kieltävää vastausta"

Ukrainalaiset pakolaiset, joilla on tuloja, ovat törmänneet täällä uuteen ongelmaan. Heitä ei haluta vuokralaisiksi, vaan asunnot menevät suomalaisille perheille. Oikeustieteilijä puhuu mahdollisista syrjinnän tunnusmerkeistä.

Kahdeksanhenkinen ukrainalainen Ševtšenkon perhe Harkovasta asuu yksiössä, vaikka varaa olisi isompaankin vuokra-asuntoon. Kuva: Oleksandr Shevchenko

Pienessä vierastalossa Pakilassa ei vielä koskaan ole asunut yhtä monta ihmistä kerralla.

Tällä hetkellä siellä asuu kahdeksan ihmistä: ohjelmoija, Harkovan yliopiston professori Aleksandr Ševtšenko, hänen vaimonsa Jelena, heidän lapsensa 7-vuotias Maša ja yhdeksän kuukauden ikäinen Saša sekä molempien vanhempien vanhemmat.

Ydeksän kuukauden ikäinen Saša. Kuva: Oleksandr Shevchenko

Kaikkien kottelemusten tuloksena Aleksandrin äiti sai kaksi halvausta peräkkäin. Hän oli lapsena lähellä menettää henkensä toisen maailmansodan aikana, ja joutui pakenemaan fasisteja. Hänen on vaikea ymmärtää, että nyt, 90-vuotiaana hän joutuu taas kokemaan sodan ja pakolaisuuden.

Harkovalainen professori Aleksandr Ševtšenko perheineen. Kuva: Oleksandr Shevchenko

– Päätimme, että meidän on aloitettava uusi elämä täällä. Minulla on muutamia tutkimusprojekteja meneillään ja ystäväni tarjosi minulle työtä it-alan yrityksessään, kertoo Aleksandr.

– Päätimme, ettemme halua hyväksikäyttää suomalaisten ystäviemme vieraanvaraisuutta, ja aloimme hakea vuokra-asuntoa, josta olimme valmiit maksamaan itse.

Asunnon löytäminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Siitäkin huolimatta, että perheellä on ansiotuloja. Asunnon metsästyksestä Suomessa tuli perheelle uusi koettelemus, joka on jatkunut jo kaksi kuukautta.

“Perustelut ovat olleet kovin muodollisia”

Aleksandr ei etsi halvinta mahdollista asuntoa. Hän toivoo löytävänsä mieluiten talon, jossa olisi kolme makuuhuonetta tai ison kerrostaloasunnon, jotta koko suurperhe mahtuisi sinne.

– Ensimmäisessä näytössä helsinkiläisessä lähiössä sijaitsevassa rivitalossa meille oltiin oikein ystävällisiä ja mukavia, kyseltiin Harkovasta. Mutta sitten saimme kielteisen vastauksen. Sanoivat, että asuntoa haki perhe, joilla on vammainen lapsi, ja se menee meidän edelle.

Aleksandr ei tuolloin nähnyt selityksessä mitään sen kummempaa ja hyväksyi omistajien perustelut. Mutta sittemmin he saivat kielteisen vastauksen toisenkin kerran – ja kolmannen ja neljännen.

Yhtä heidän katsomistaan asunnoista vuokrasi suomalainen virkamies, joka työskentelee Ukrainaan liittyvien asioiden parissa. No nyt varmasti onnistuu, ajatteli Aleksandr. Mutta jälleen kerran vastaus oli kielteinen.

– Olemme saaneet kielteisen vastauksen jo viisi kertaa. Perustelut ovat olleet kovin muodollisia. Esimerkiksi taloudellinen epävarmuus.

Tällainen asenne ihmetyttää Aleksandria. Erityisesti kun ajattelee, miten lämpimän vstaanoton ja pyytetöntä apua he ja muut ukrainalaiset ovat saaneet.

Oikeusoppineet: Kieltäytyminen vuokraamasta asuntoa ukrainalaisuuden perusteella on syrjintää

Vuokrattavia omakotitaloja on tarjolla melko vähän, halukkaita päästä vuokralaiseksi taas paljon. Siksi vuokranantaja joutuu tekemään vaikean päätöksen valitessaan vuokralaista.

Näin sanoo kiinteistönvälittäjä Mika Silfvenius, jonka asiakkaat olivat kieltäytyneet vuokraamasta omistamaansa asuntoa Aleksandrille.

– Omistajat päätyivät suomalaiseen asiakkaaseen perustellen sitä työ- ja elämänkokemuksellaan. Kyseinen asiakas olisi kyllä erinomainen ehdokas melkein mihin tahansa asuntoon, selittää Mika Silfvenius asiakkaansa ratkaisua.

Kiinteistönvälittäjä ei kuitenkaan usko, että kyse olisi syrjinnästä.

Lähtökohtana asuntoa vuokrattaessa on se, että vuokranantajalla on oikeus valita vapaasti vuokralaisensa, sanoo kiinteistöoikeuteen perehtynyt vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros Helsingin yliopistosta.

– Oikeutta valita vapaasti vuokralainen kuitenkin rajoittaa yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjinnän muun muassa syntyperän ja kansallisuuden perusteella. Siten vuokranantaja syyllistyy syrjintään, jos hän perustelee kieltäytymistään vuokraamasta asuntoa asiakkaan ukrainalaisuudella.

Suurin ongelma on se, että kukaan ei ole muodollisesti kieltäytynyt vuokraamasta asuntoa Aleksandrille nimenomaan ukrainalaisuuden takia. Siksi on lähes mahdotonta todistaa, että motiivina oli syrjintä.

– On eri asia, että vuokranantajalla on oikeus kieltäytyä vuokraamasta asuntoa vuokralaiselle, jonka vuokranmaksukyky herättää epäilyjä, jatkaa Norros.

Olli Norros kehottaa tällaisessa tapauksessa tarjoamaan vakuutena vuokranantajalle kolmen kuukauden vuokran etukäteen ja ottamaan vakuutuksen, joka sisältää myös vakuutuksen maksukyvyn heikentymisen varalle.

Ongelmana voi olla, että Suomessa on hyvin vaikea irtisanoa vuokralaista edes maksuvaikeuksien takia. Siihen tarvitaan oikeuden päätös, jonka saaminen voi kestää kuukausia. Se saattaa olla syynä suomalaisen vuokranantajan pelkoon.

Aleksandr sanoo tarjonneensa sekä vakuutusta että kolmen kuukauden vuokravakuutta. Edes se ei ole auttanut, että Aleksandrin suomalainen työnantaja on suostunut maksamaan vuokran.

Ylen tietojen mukaan Aleksandrin tapaus ei ole ainoa laatuaan.

Esimerkiksi kahden lapsensa kanssa Kiovan alueelta Suomeen muuttanut Irina Malasai asui aluksi suomalaisen perheen luona Espoossa. Ahtaus sai kuitenkin hänet päättämään etsiä vuokra-asuntoa.

Iryna Malasai lapsensa kanssa. Kuva: Iryna Malasai

Hänellä on Ukrainassa oma yritys, josta hän saa edelleen sen verran tuloa, ettei ole hakenut tukea Suomen viranomaisilta. Hän halusi vuokrata asunnon omilla rahoillaan.

Nainen, joka oli ottanut Irinan ja lapset luokseen, auttoi häntä etsimään asuntoa.

– Lopulta löysimme asunnon, joka oli hirveän pieni ja kallis, mutta heillä ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Pyysimme omistajaa vuokraamaan asunnon meille. Hän soitti ja sanoi, että asunnosta on kiinnostunut kolme muutakin perhettä. Loppujen lopuksi hän valitsi toisen perheen.

Irina jatkoi asunnon etsintää jonkin aikaa, mutta tuloksetta.

Pian hän joutui palaamaan Ukrainaan. Tällä hetkellä Boryspilissä on suhteellisen rauhallista, vaikka ilmahälytyksiä kuuluukin tiheään.

Oksana Filin onnistui useiden yritysten jälkeen löytämään pienen asunnon epäsuositulta alueelta Vantaalla. Se onnistui, koska asunto vuokrattiin Suomessa jo kahdeksan vuotta asuneen vävyn nimissä.

Oksana Fil Kuva: Oksana Fil

– Asuntoon ei juurikaan ollut hakijoita. Ehkä sain sen vuokralle juuri sen takia.

Ukrainassa Oksanalla oli oma kauneussalonki. Hän on työskennellyt vuosia kampaajana. Siksi hän löysi nopeasti töitä Helsingin keskustassa sijaitsevasta kampaamosta. Työmatka vain on kovin pitkä ja vie paljon aikaa.

Aleksandr Ševtšenkolle asunnon tarjonneen suomalaisen perheen luokse on tulossa sukulaisia, joten Ševtšenkon perheen on pian muutettava pois.

Aleksandr päätti vuokrata asunnon nettisivulta, jolla tarjotaan lyhytaikaista majoitusta turisteille. Se osoittautui hyvin kalliiksi, viikko kaksiossa Helsingin esikaupungissa tulee maksamaan 1000 euroa. Se on kuitenkin ainoa vaihtoehto.

Kyseisellä sivustolla ei tiedetä, että hän on ukrainalainen. Hän sai asunnon heti maksettuaan vuokran.

Korjaus: jutun alussa puhuttiin "pienestä yksiöstä", muutettu muotoon "pieni vierastalo" . Jutun lopussa väitettiin, että viikko kaksiossa maksaisi 7000 euroa, oikea summa on 1000 euroa.

.
.