Hyppää sisältöön

Suomen Luontopaneeli esittää mittavia toimia luontokadon pysäyttämiseksi – listalla muun muassa maakunnittaiset hakkuukiintiöt

Suomen Luontopaneelin mukaan seuraava hallituskausi on kriittinen luontokadon pysäyttämisessä. Asiantuntijat esittävät sen torjumiseksi esimerkiksi maakuntakohtaisia hakkuukiintiöitä.

Suomen Luontopaneeli esittää stoppia avohakkuille. Kuva: Janne Langen / Yle

Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, esittää Suomen Luontopaneeli (siirryt toiseen palveluun).

Ympäristöministeriön vuonna 2020 perustama asiantuntijaelin suosittelee päätöksentekijöille yhteiskunnan läpileikkaavia toimia uhkakuvien välttämiseksi. Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiahon mielestä seuraavien hallitusten pitäisi tarttua toimeen samalla päättäväisyydellä kuin mitä päätöksentekijöiltä on nähty koronapandemian ja Ukrainan sodan suhteen.

Tähän tarvitaan rahaa. Luontopaneeli esittääkin, että 0,5–1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteen pitkäaikaisesta tasosta sidottaisiin luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Rahoitus jatkuisi niin kauan, kunnes luontokadosta käännyttäisiin luontopositiivisuuden puolelle, eli EU:n ja Suomen luontotavoitteet saavutettaisiin ja kaikki uhanalaisten eliölajien kannat kääntyisivät elinvoimaisiksi.

– Meillä on tästä muutama valmis esimerkki. Kehitysyhteistyömäärärahat on sidottu BKT:seen, niin kuin mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä asevarustelukin, Kotiaho sanoo.

Halpaa luontokadon ehkäisystä ei siis tule. Kotiaho kuitenkin näkee, että vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Hän viittaa Cambridgen yliopiston taloustieteilijä Sir Partha Dasguptan raporttiin, jonka mukaan elinvoimaista taloutta ei ole ilman elinvoimaista luontoa.

Luontopaneeli esittää mittavien lisäresurssien tarpeen keskellä myrskyisää taloustilannetta ja epäselviä tulevaisuudennäkymiä. Kotiaho kuitenkin väittää, että tilanne vain pahenee, jos rahaa ei luonnolle löydy.

– Luontokato itsessään on taloudellinen riski. Jos sitä ei pysäytetä, silloin vasta talous sakkaakin.

Esimerkiksi hän nostaa ruoantuotannon, jota luontokato voi haitata kasvien tarvitsemien hyönteislajien heikentymisen kautta ja ilmastonmuutos puolestaan äärimmäisten sääilmiöiden seurauksena. Ongelmat ruoantuotannossa johtaisivat nälänhädän myötä konflikteihin ympäri maailmaa, ja tämä taas heikentäisi turvallisuutta ja taloutta entisestään, Kotiaho perustelee.

Luontopaneelin mukaan uhkaavalta näyttävä kehitys voidaan kääntää parempaan päin vuoteen 2035 mennessä, jos vain resurssit löytyvät ja lainsäädäntöä uudistetaan. Rahat ja uudistukset pitäisi suunnata metsiin, maatalouteen, vesistöön ja elintapojemme muuttamiseen.

Maakuntien pitäisi huolehtia hakkuiden kestävyydestä, Luontopaneeli penää

Luontopaneelin mukaan maakunnille pitäisi valmistella mekanismi, jolla hillitään hakkuita niiden alueella. Tämä tapahtuisi selvittämällä maakuntakohtaisesti luontokestävät vuotuiset hakkuumäärät. Paneelin mukaan hakkuita pitäisi vähentää eritoten Etelä-Suomessa, pohjoisessa tilanne on parempi. Avohakkuita voisi vähentää ohjelmalla, jolla kasvatettaisiin jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta.

Tätä vauhdittaisi metsälain uudistaminen. Luontopaneelin kaavailemassa uudistuksessa asetettaisiin maksimi hakkuuaukon koolle tietyn ajan sisällä siten, etteivät vierekkäiset hakkuut muodostaisi tiettyä pinta-alaa suurempaa yhteneväistä aukkoa. Lisäksi uudistuksessa asetettaisiin vähimmäismäärä hakkuissa paikalleen jätettäville säästöpuille ja lahopuille.

Luontopaneeli on jo aikaisemmin esittänyt, että maakuntien pitäisi suunnitella, miten niiden pinta-alasta 30 prosenttia asetettaisiin oikeudelliseen suojeluun ja 10 prosenttia tiukkaan suojeluun. Tähän varoja saisi Luontopaneelin mukaan moninkertaistamalla Metso- ja Helmi-ohjelmien budjetit.

Maataloudelle tiukkoja vaatimuksia

Luontopaneelin asiantuntijoiden mielestä maataloustuet pitäisi uudistaa niin, että ne kytkettäisiin ympäristöä parantaviin toimenpiteisiin. Turvemaiden raivaaminen maatalouskäyttöön tulisi kieltää kokonaan. Tätä perustellaan Euroopan komission ennallistamisasetusluonnosten sisällöllä, jossa mainitaan turpeenkäytön vähentäminen ja turvepeltojen ennalleenpalauttaminen soiksi.

Luomutuotantoa pitäisi lisätä, ja tämä tapahtuisi Luontopaneelin visiossa siirtämällä maataloustukien painopistettä luomua suosivaan suuntaan.

Kasvatuskaloille kiertävää vettä, vaeltajakalat vapaaksi

Raportin perusteella Itämerta ja Suomen sisävesiä suojellakseen suomalaisten pitäisi parantaa jätevesien typenpoistoa vähintään 70 prosentin poistotehon puhdistamoilla. Lisäksi hajakuormitusta pitäisi vähentää maa- ja metsätaloustoimijoiden lupa- ja ilmoitusmenettelyä tiukentamalla.

Kalakasvatuksessa pitäisi Luontopaneelin mukaan siirtyä kokonaan suljetun kierron laitoksiin. Suljetun kierron laitokset kierrättävät samaa vettä vähentäen kalankasvatuksen ympäristöpäästöjä. Vaeltajakalojen elinvoimaisuuden takia taas pitäisi purkaa vähämerkityksisiä vesiesteitä ympäri Suomea.

Lainsäädäntöä ja kouluttamista

Luontopaneelin asiantuntijat esittelevät “lievennyshierarkian” sisällyttämistä “kaikkiin keskeisimpiin lakeihin”. Sen perusteella luontohaittoja pitäisi ensisijaisesti välttää, toissijaisesti lieventää ja jos kumpikaan ei ole mahdollista, ylikompensoida. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos kaivosteollisuuden toimija tuottaisi väistämättä luontohaittaa kaivoksensa alueella, pitäisi sen ostaa suojeltavaksi moninkertainen alue jostain muualta.

Lisäksi Luontopaneelin jäsenet esittävät ilmastolain kaltaisen luontolain säätämistä. Luontolaki ohjaisi eri ministeriöitä toimimaan luontohaittoja välttävin tavoin. Lain voisi tulevaisuudessa yhdistää ilmastolain kanssa, asiantuntijat maalailevat.

Luontokatoa pitäisi myös jatkuvasti seurata esimerkiksi Luonnontieteellisen museon monimuotoisuuteen liittyvien tehtävien kautta, jotta tehtyjen toimien tehokkuutta voitaisiin arvioida.

Luontopaneelin asiantuntijat haluavat myös lisätä tietoisuutta luontokadosta. Sekä koululaitoksessa että erinäisten ammattiryhmien kuten maanviljelijöiden parissa pitäisi lisätä koulutusta, joka lisäisi tietämystä esimerkiksi kulutustottumusten ympäristövaikutuksista.

Lue lisää:

.
.